
Oi, mikä ihana valkoinen ja valoisa peitto oli leijunut yöllä tuon jo likaantuneen keväisen lumen päälle. En minä vielä raaskisi luopua tästä ihanasta talvesta...
♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥
...

Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
6 kommenttia:
Munkin puolesta lumet vois vielä olla ^^. Aurinko laittaa nyt kyllä kaikkensa peliin että lähtisivät, on se tehokas pallura ^^.
Hui, huimaa kun katsoo ylös sineen.
Tänään onkin ollut taas huikaisevaa kirkkautta ja puhtaan hanget. Teiden penkat rupeaa vaan olemaan jo loskan väreissä.
En ole minäkään väsynyt talveen, en lainkaan.
Teillä on satanut lunta!
Minäkin olen vielä tässä talvessa..
Huomenna hiihtämään,
tänään kävelin meren jäällä auringossa..
Tuuluska
Aamu
Aimartii
Harakka-pieni
Hanne
Se pimeys sopi mun iholleni paremmin. =) Nyt pitää taasen rasvailla aurinkoa vastaan ihoaan...
Lähetä kommentti