Jouluihminen

...

















Olen aina rakastanut joulun lapsenomaisen
onnellista, satumaista ja salaperäistä tunnelmaa.
Ehkä joulun tunnelma oikeasti on vain kuvitelmaa,
mutta ainakin se on hyväntahtoista sellaista.
Luvallista pakoa arjesta.

Rakastan kodin koristelua. Valojen ripustelua
pihapiiriin karkoittamaan pois pimeää.
Joulun- ja kaikkien muidenkin punaisten koristeiden
hehkua. Glögimäisen mausteista tuoksuilmapiiriä.
Lahjojen antamista. Muiden ilahduttamista.

Nyt pitänee tehdä hieman kompromisseja,
koska rakas Hanini ei ole mikään jouluihminen.
Lupaan laittaa joulutavaroita esille vain harkitusti.
Laulaa luritan joululaulujakin vain yksikseni. =)

Järjestyksessään tämän joulunajan toiset joulutortutkin
voisi jo kohta paistaa tuoksuttamaan huushollia.
Samoin pipareita. Rakastan piparkakkujen tuoksua.
Ah, pomeranssia, kanelia, neilikkaa ja inkivääriä! =)

Kun Muruseni saapuvat jossain vaiheessa,
he saavat koristella komean tekokuusemme
runsaasti kaikilla vuosien aikana kertyneillä
kuusenkoristeilla.

Satsaamme joulupuun koristeelliseen taikaan.
Kaipa se saa joulunhenkeä tarpeeksi aikaan.
Vaikka maassa ei olisi edes lunta
niin ei se mitään haittaa.

Muruset saavat halutessaan valita itselleenkin
lapsuusmuistoksi niistä joulukoristeista jotakin.
Saavat mukaansa suklaajoulukalenteritkin.
Voidaan pitää jonkinlainen pikkujoulu, koska
itse aattona osa meistä on jossain muualla
kuin Suomen rajojen sisäpuolella.

Kauppojen hyllyillä huomaan päivittäin
kaikkea uutta kiiltävää härpäkettä ja kauniita koristeita.
Mutta tosiaan, ne näyttävät siisteissä riveissään
olevan siellä kaupassa jo ihan kotonaan.
Minä pidän puolityhjän lompakkoni visusti
taskussani, ja ihailen vaan hillitysti. Hipaisen kyllä
ehkä hieman enkelien siipiä, käännän varovasti
lumisadepalloja katsellen hetken niissä leijuvia hiutaleita
ja nuuhkin tuoksukynttilöitä. =)

Mutta ostan vain manteleita riisipuuroon. Maustan puuron
vaniljalla hyräillen jouluyötä ja juhlayötä tai valkeaa unelmaa
etsiessäni esiin sokeria ja kanelia odottaessani puuroa uunista.
Silitän pöydälle punaisen liinan ja sytytän lasiseen maljaansa tuikkukynttilän.
On se siinäkin. Joulun henki ja taika. Pienissä hetkisissä.

Una

...