...
Acer platanoidesMinä rakastan syksyssä
kauniita
värikkäitä
vaahteran kahisevia lehtiä...
kauniita
värikkäitä
vaahteran kahisevia lehtiä...
© Una Reinman
PS: Eräs FB:n leikkimielinen testitulos:
Ilmankos... <3
...
PS: Eräs FB:n leikkimielinen testitulos:
Ilmankos... <3
...
14 kommenttia:
Niin minäkin <3 Hyvää viikonloppua!
Minäkin rakastan.
Joka syksy haravoidessani vaahteran lehtiä kasaan muistan, kun kauan sitten leikin syksyisin pikkupoikani kanssa lehtikasassa. Suureen kasaan oli ihnaa sukeltaa uudestaan ja uudestaan.
Vaahtera on kaunis syksyllä. Nyt on ruska roihahtanut. Hämmästyin sitä eilen, kun ajelimme autolla maaseudun halki.
Niin minäkin! Runollisia kuvia sinulla taas!
niin minäkin!!!
ihania kuvia!!!
Niin minäkin ja varsinkin aina olen pitänyt vaahterasta. Olipa yllätys, kun luin druidien puuhoroskooppia, kun tajusin olevani vaahtera :)
Vaahtera on kaunis minunkin mielestäni - niinpä pihassani kasvaa neljä vauvavaahteraa:) Ehkä en koskaan näe niitä täysikasvuisina, mutta ei se haittaa...
Esteettisen ulottuvuuden lisäksi syksynkauniissa vaahterassa on myös fyysillinen puolensa. Yhdestä puusta nimittäin tulee uskomaton määrä lehtiä haravoitavaksi. Olen seurannut säälin tuntein naapuriani, jolla on kaksi valtaisaa vaaherapuuta. Joskus ilmeensä hipoo epätoivoa haravaa pidellesään.
Vaahtera on kaunis, meillä sellainen keittiön ikkunan takana, talvella lintujen ja oravien käytössä, lähellä ruokabaariamme.
Mikä energia kuvistsi syöksähti vastaani!!:)
Rakastan tätä aikaa, on aurinkoa, väriä ja kuulautta, melkein yhtä ihanaa kuin kesä...;D
Kyllä vuodenajat Suomessa ovat ihania jos vain ovat ns. normaalit;)
Pirteää syksyn jatkoa sinulle!!:)
Vaahtera on varmaan kauneimpia puita, mitkä antavat meille jokaiselle kauniita ruskavärejä.
Meilläkin on vaahtera pihassamme.
Ja työssä ollessani, ja omat pienet lapset siinä mukana, teimme aina isot kasat vaahteran lehdistä. Ja kun lapsia tultiin hakemaan kotiin, niin tietenkin lapset olivat piilossa juuri siellä. Ja minähän en tiennyt, missä lapset olivat..vaan ihan pikkunen hirnunta ja naurun tirskunta kuuluikin vaahteran kasasta!
Hakea piti kuitenkinn vanhempien aina heidät sieltä piilosta!
Joskus (aika harvoilla vanhemmilla)
kuitenkin oli niin kiire, ettei ehtineet lastaan hakea piilosta, vaan koukkasivat syiin ja autoon kiiren kaupalla!
No, nyt tuli jo vähän poikettua asiastakin, sori.!
Kaunis. Vaahteran iloisia lehtiä pitää olla lähellä, pikku vaahterani on jo kasvanut iloitsemaan meitä ikkunan takaa.
Kesällä en välitä vaahterasta ollenkaan, mutta syksyllä, ah syksyllä...
Toinen, jota rakastan erityisesti syksyllä mutta muulloinkin, on lehtikuusi. Ihana syysväritys niilläkin, tosin ei meidän takametsässä vielä kovin paljon.
SuviAnniina =)
Aimarii =)
Trina =)
Anna =)
Hanne =)
Bullukat =)
Inkivääri =)
Aamu =)
Tia =)
Marge =)
Harakka =)
Hannele =)
JL =)
Ihania vaahteramuistoja teillä ja sama rakkaus tuohon puuhun. =)
Vai oliko Aamulla?
Vaahteran lehdet ovat ihania haravoitavia kuvina. =D
Kyllä miekin niitä niin monina vuosian haravoin että tiedän
ja kaipaan niiden haravointiakin... =)))
Lähetä kommentti