Niin, en se minä ollut... =)
Sitä tuikkukynttilöistä viimeisintä säästää sinnikkäästi pimeän päivän
varalle, muistamatta kuitenkaan lisätä tuikkuja kauppalappuun.
Ja kun niiden kynttilöiden valo on niin tärkeätä.
Kuvassa ihanat Juulialta lahjaksi saamani
Iittalan Kivi-kynttilälyhdyt. =)
Viikonloppuna tosin kynttilöitä olisi hetken tarvinut,
kun sulake posahti. Sellainen vanhanaikainen. Jollaisia
meillä ei edes ollut tallessa, kun ollaan uudemmansorttisissa
taloissa välillä asusteltu.
Onneksi keskimmäinen ripeänä poikana käväisi hakemassa
uusia sulakkeita kaupasta ja vaihtoi mokoman. Ja zum.
Sekin sulake simahti. Suljimme sähkölaitteita ja poika
vaihtoi jälleen sulakkeen, joka tällä kertaa peräti pysyi
toiminnassa. Vanha talo, ja liikaa sähkökuormitusta.
Pitää laittaa muistiin, ettei tv, pyykinpesukone ja
tietsikka voi olla yhtaikaa päällä...
Kynttilänliekin tanssiessa
katsoja lumoutuu
Aika pysähtyy
Niin on tarkoituskin
-Una Reinman-
© UR
