Unan blogi : Sekunteja viikonlopulta

12.1.2009

Sekunteja viikonlopulta

Sillä sekuntejahan me yleensä vaan
näitä ohikulkevia maisemia silmäillään.

Ei edes minuutteja.
Ellei sitten silmä lepää
jossain pidempään...

Kaikki on pysähtynyt...

Paikoilleen jäätynyt...

Tätäkään ei kai sitten enää tarvita?

-

Unan blogi

Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...: Pysähtyneitä hetkiä, toden totta. Tuo lapaskuva on hieno, lapanen on hylätty ja hiljaa.; 12.1.2009 klo 10.33.00
Anonyymi kirjoitti...: Tarkoitin siis sormikaskuvaa, ei lapasta. Muisti valehteli.; 12.1.2009 klo 10.34.00
Anonyymi kirjoitti...: Talven törröttäjät seisovat hiljaa antaakseen keväällä tilaa uusille tulijoille.; 12.1.2009 klo 11.38.00
Anonyymi kirjoitti...: Hienoja kuvia! Etenkin toista katsoin pidempään kuin muutaman sekunnin. Mutta totta puhut kuitenkin, nopeasti aina menemme eteenpäin. Turhankin nopeasti, pitäisi oppia pysähtymään.; 12.1.2009 klo 11.43.00
Anonyymi kirjoitti...: Ihania stoppeja.; 12.1.2009 klo 13.17.00
Unan blogi kirjoitti...: Juu, Iinuska. =)
Ymmärsin kyllä. Voi niitä sanoa
lapasiksikin. =) Se oli niin likainen ja
surullinen möykky puussa, ettei siitä erottanut kuin läheltä,
mikä se oli.

Tienreunan puuhun oli nostettuna.

Tia =)
Noin se menee.
Uudet tuulet puhaltavat ihan pian...

Uuna =)
Kiitoksia...
Se aurinko meni pilvien taa ja jätti pelkän harmauden.
Toisessa kuvassa kivipaasi. Neljännessä kuvassa näkyvät
kukat olivat kiinni samassa kivipaadessa...

Mie pysähtelin kai liikaakin kamerani kanssa
koska mie hidastin matkaa. =)

Kiitos Jenni Darling! =); 12.1.2009 klo 14.17.00
Rita A kirjoitti...: Vaikka itse pysähtyisi maisemaa katsomaan minuutiksi, se ei aina pysy samana. Linnut pyrähtelevät, pilvet liikkuvat tuuli heiluttaa oksia. Joka tapauksessa nautinnollista katseltavaa.

Juu, ja valokuvaava bloggari kyllä tietää millä hetki vangitaan ja kuva tuodaan blogiin :); 12.1.2009 klo 15.03.00
Unan blogi kirjoitti...: Rita =)

Aika kulkee kulkuaan väkisin.
Joskus itse ihailen maailmaa liikaakin
ja väsytän kanssakulkijat. =); 12.1.2009 klo 15.07.00
isopeikko kirjoitti...: Vain hetken kestää...; 12.1.2009 klo 17.29.00
Unan blogi kirjoitti...: Isopeikko =)

...elämä,
ja sekin synkkä ja ikävä? ;D; 12.1.2009 klo 19.08.00
Hansu kirjoitti...: Kauniita kuvia. Hanska puussa, heh! Miten lie sinne lentänyt.; 12.1.2009 klo 19.37.00
Unan blogi kirjoitti...: Hansu =)

Kiitos. =)
Kunhan kokeilin... =)

Joku varmasti nostanut tuon hanskan puuhun maasta.
Täälläpäin on tapana nostaa puuhun tms maassa lojuvat, joltain pudonneet hanskat, pipot, jne...

Itsekin olen joskus jonkun nahkarukkaset nostanut puun oksalle. =); 12.1.2009 klo 20.27.00

Lähetä kommentti