
Varjoisessa kuusikossa
ei ollut kettua
häntä kainalossa
vaan pari niin punervaa sinivuokkoa
että nimitimme niitä punavuokoiksi.
Siellä ne keimailivat auringolle
muiden sinivuokkojen seassa.
.

Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
7 kommenttia:
Joo, noita ne varmaan oli. En vaan tiennyt, että joko nekin voivat kukkia. Onpa kesä jo pitkällä :-) !
Mukavaa viikon jatkoa!
T: S.
Ihania kevätkuvia oikein kavalkadi täällä:)
Sannaliini
Vastahan tämä onneksi on kevättä. =)
Mutta kyllä se tosi aikaisesti
on ihan salaa saapunut...
Inkivääri
Kiitos. =)
Ja pitkästä aikaa on luvattu lämmintä vappua! Meillä kun aika usein on ollut toosi kylmä vappu; räntäsadetta tai muuten vaan koleaa vesisadetta.
On se kevät nyt! Sen kunniaksi ostin tänään kahdet kengätkin, keväälle yhdet ja kesälle toiset!
Sooloilija =)
Hienoa!
Kengät meinaan. =))
Eikä se lämmin vappukaan ois
olleskaan pahitteksi.
Muistan, kun joskus ollaan
toppatakki päällä
grillattu makkaraa
lumisateessa
-vappuna. ;D
Meilläkin osui kameran linssiin muutama lilanvärinen sinivuokko. Värieroja on yllättävän paljon ja valon suunta vaikuttaa osaltaan. Tämä on todellinen vuokkojen kevät, valkovuokkojakin on ihan mahdottomasti!
Iines J
Ehkä esimerkiksi viime kevään
vesisade vie hehkun vuokoilta. =)
Nyt niitä tosiaan on ihanasti. =)
Lähetä kommentti