Tämä
ruusu
ei lakkaa ihastuttamasta...
Nuita kun oisi sylillinen
ja valtava
ämpärin kokoinen maljakko...
Sitä voisi olla
vaikka viikon syömättä
sellaisesta onnesta...
.
8.8.2007
Aah!
.
Tämä
ruusu
ei lakkaa ihastuttamasta...
Nuita kun oisi sylillinen
ja valtava
ämpärin kokoinen maljakko...
Sitä voisi olla
vaikka viikon syömättä
sellaisesta onnesta...
.
Tämä
ruusu
ei lakkaa ihastuttamasta...
Nuita kun oisi sylillinen
ja valtava
ämpärin kokoinen maljakko...
Sitä voisi olla
vaikka viikon syömättä
sellaisesta onnesta...
.
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Enpä ihmettele yhtään...Nuo ruusut kiehtovat minuakin. Tuo on niin herkän ja kauniin näköinen. :)
Tarjuska =)
Kiitos. =)
Eikö vain. =)
Toivottavasti ruusuni eivät kärsi kasvaessaan ruukuissa.
Ruusut ansaitsisivat oikean puutarhan.
Kauniita ja herkkiä.
Ja voi sitä ruusujen tuoksua. :)
On ne, tuoreita ja kauniita. Ajatella, kuvissa mikään ei koskaan lakastu. :)
Oh :)
JOku voisi keksiä tuoksukortin tietokoneeseen!
Nohna =)
Kiitos!
Niin ovat. Kaiken ikäisinä ruusun kukat ovat hurmavia.
Ensin nuppuina sitten hentoina aukeavina trälehtinä,
ja lopuksi kovertunein, kovettunein kukin...
Ja ne voi vielä lopuksi kuivata muistoksi...=)
Outi =)
Niin. =)
Jotkut ruusut eivät tuoksu lainkaan mikä on sääli.
Ainahan sitä ensimmäisenä mennään ja haistellaan kukkaa.
Ja voi mikä pettymys jos se ei tuoksu lainkaan.
Elegia =)
Kuvat säilyttävät sen tärkeän hetken.
Monesti sen ainutlaatuisen hetken, joka ei koskaan enää muuten palaisi.
Kuvissa sen saa kokea uudelleen. =)
Kirsi MYllyniemi =)
Niih. =)
Miutkin ne vetävät aivan mykäksi ihastuksesta.
Aina. Siksi teille niitä esittelen uudelleen ja uudelleen... =)
Mari =)
Kyllä, olet aivan oikeassa. =)
Siinäpä tulevaisuuden haaste... =)
Todellakin Aaah. Tuoksun tuntee tänne saakka. Niin tuoretta ja vienoa. Aaah! Elämä ei luvannut ruusutarhaa, vaan onneksi olet Sinä Hallatar olemassa, ja lahjoitat meille katselojoillesi hetkeksi ruusutarhan ihanuudet silmiemme ja sielujemme iloksi. Kiitos.
Voi Mehtäsielu!
Olisipa tosiaan upeaa jos olisikin ruusutarha. =)
On vain ruukullinen vaaleanpunaisia
ja toinen ruukku näitä erikoisenvärisiä. =)
Mutta niistä pitääkin ottaa kaikki irti. =)
Kiitos siulle. =)))
Lähetä kommentti