27.5.2010

Viesti

...
Maailmanhistoria kätkee äärettömästi viestejä, merkkejä
ja sanoja eri aikakausilta,
erilaisista ihmisistä, kansoista, kulttuureista.
On eri asia, kuka osaa niitä viestejä lukea.


Viestejä jää kieliin, uskomuksiin, koruihin, muistomerkkeihin,
rakennusarkkitehtuuriin, maankuoreen, kirjallisuuteen,
sananparsiin, maalauksiin, hautoihin,
asuihin, tapa- ja ruokakulttuuriin, musiikkiin,
jopa avaruuteen...

Kaikki viestivät jollain tavalla.




Italiantuliaisviinipullon pussukka...
Historiamme vilisee viestejä menneistä sukupolvista.
Sitä voisi kukin itsekseen miettiä,
millaisia viestejä
itse jälkeensä jättää...







Jääkaappimme ovi joskus viesti näin...
Tässä muutama nykyaikainen viesti...





Ja minun viestini:



Kaipaan
pahvinpaloja maailmalta

Erilaisia postileimoja

Kirjaimia kaarevia



-Una Reinman-




♥ ♥ ♥






PS: Kommentointi on erittäin mukavaa viestintää. =)





...



PS:


32 kommenttia:

Helena kirjoitti...

Nuo kieliin jäävät muistot on mielenkiintoisia... Saanhan pistää sivulleni linkin sinun sivultasi ja ottaa tuon mietelauseen "Älä karehri niiden iloja...2 Kolahti niin kovin tänä aamuna...

Una kirjoitti...

Helena =)

Sukutarinat ja kansalliseeppokset jne kulkivat aluksi suusta suuhun. Viisaudet jäävät sananlaskuiksi...


Totta kai saat linkin laittaa. =)


*halaus*

Anna kirjoitti...

Tähän aiheeseen sopii sattumalta minun viimeviikon postaus: Eräs tarina. Kävitkö lukemassa?
Menneet ajat puhuvat meille monin tavoin, mutta ymmärtääkö kaikki mitä ne tahtovat sanoa? En usko. Mutta ne jotka osaavat viestin lukea, vaikkapa ruosteisesta pinnasta, lahonneen puun pinnasta, sekin riittää. Edes joku lukee..
Sanat puhuvat jo selkokieltä.

kiirepakolainen kirjoitti...

Viestintä on monimuotoista ja monisäikeistä, ymmärtäisipä kaikki viestit.....
Viestirunostasi pidin erityisesti, hieno!!!!!

Una kirjoitti...

Anna =)

Nyt kävin lukemassa, minun tietokoneeni oli monta viikkoa jumi´ssa enkä voinut kommentoida muiden blogeja ja omaanikin pääsin vain lisäämään uusia postauksia, mutta nyt viikonloppuna esikoinen korjasi tietokoneeni. Kiitos hänelle. =)

Laita ihmeessä linkki tuohon tarinaasi Runo- ja Valokuvatorstain haasteeseen.
Se sopisi erinomaisesti...!




Kiitos Kiirepakolainen. =)

Joihinkin viesteihin tottuu, niistä tulee osa elämää,
ja kun ne loppuvat
niitä tulee ikävä...

tuulento kirjoitti...

Olen monesti miettinyt, mitä me jätämme jälkeemme. CD levyjä, joita luullaan kaulakoristeiksi? Muovipusseja ja pulloja? Teiden pohjat, louhokset... Meitä ajatellaan maan raiskaajiksi. Entiset sukupolvet viestivät kirjoituksin, piirroksin, rakennuksin.

Yvonne kirjoitti...

Hyvin olet koonnut nuo viestit yhteen. Mulla oli vaikea keksiä tähän aiheeeseen kuvaa, vaikka paljon kuvia onkin.

Näissä haasteissa on vaikea löytää aiheeseen kuvaa, jota ei olisi jo käytetty.

No, kivaa on silti välillä keksiä uutta haastetta aivonystyröille. :)

Thilda kirjoitti...

Hieno postaus! Rakastan niitä menneen viestejä. Tällä hetkellä kiinnostaa ehkä eniten geeneihin jätetyt viestit, tai toisinpäin siis se että mitä ruumiskalmistoista (tai mistä vaan luuaineistosta) saa irti geenitutkimuksella. Sukulaisuussuhteet verrattuna toisiin vainajiin ja nykyään eläviin, sairaudet, hiusten ja silmien värit? jne jne Mielettömän kiinnotavaa! Ja myös nuo kieleen jääneet viestit. Vau minkä tulevaisuuden geenitutkimus luokaan eteen!

arleena kirjoitti...

Viestejä pursuaa kaikkialta nykyhetkestä ja menneestä. Kykenemmekö ottamaan ne vastaan.

Viestisi olivat selkeät varsinkin ne pahviset

Una kirjoitti...

Tuulento

Aivan...
Viimeisen 100 tai sanotaan 50 vuotta on ihmiskunta mennyt eteenpäin hurjin harppauksin eikä pelkästään hyvässä mielessä.

Tuotamme jätettä jota ei voi hyödyntää tai jälleenkäyttää millään tavalla saastuttamalla tätä ainutlaatuista maailmaamme... =/

Jotenkin pitäisi saada ihmiskunta ymmärtämään kestävän kehityksen olevan tärkein vaihtoehto.

Ettei koko maapallomme tuhoudu...




Kiitos Yvonne =)

Näistä miun kuvistanikin on jo 3 kpl ollut ennenkin blogissani mutta 2 peräti ei ole. =)
Ei kai se haittaa vaikka käyttää samoja kuvia?
Ajatus tärkein... =)





Kiitos Thilda =)

Ihan kuin olisit tekemässä sukututkimusta? =)
Kyllä vaan ne geenijäljet ovat tunnistettavissa vaikkapa sukujuhlissa. =)
Ei niille geeneilleen mitään voi... =)




Kiitos Arleena =)

On pelottavaa, jos ihminen ei tahdo ajatella mennyttä maailmaa eikä halua jättää tulevalle maailmallekaan mitään hyvää...

Onneksi takuulla suurin osa ihmisistä tuntee vastuunsa maapallosta.
Jättää hyväntahtoisia ja positiivisia viestejä...


Eikö vaan vanha kunnon pahvikortti olekin jotakin erityistä? =)

Niitä muistamme ihan liian vähän lähetellä. =)

tanssiva harmaa pantteri kirjoitti...

Jokainen haluaa jättää viestin itsestään jälkipolville - vai haluaako. Kauniita kortteja olet saanutkin. Minä olen sellainen kortin kerääjä, että en pysty hävittämään mitään saamiani kortteja. Nythän niitä voin lajitella ja katsella, kun olen jäänyt eläkkeelle... jonain päivänä siis.

Una kirjoitti...

Hei Pantteri =)

Onnea eläkkeelle pääsysi johdosta. =)

Minullakin on monta laatikollista postikortteja. Niissä mukana joulukortit ja synttärikortit ja matkoilta saadut...
Niitä olen aina pitänyt laatikoissa niin että vaikka kohdallemme tuli hometalo, luulen että kortit olivat turvassa homeitiöiltä ja uskalsin ne säilyttää, joten joukossa jo vanhojakin korttimuistoja...



Tuo läjä oli jonakin tiettynä aikana saamiani ulkomaankortteja.
Onko lama vaikuttanut vai eivätkö enää tiedä osoitettani kun ei ole kuulunut pitkiin aikoihin pahvikortteja...

Esikoisen Thaimaan kortti tammikuulta taitaa olla vain viimeisen puolen vuoden aikana saapunut ulkomainen ilonaihe...

Ilona Tammi kirjoitti...

"Kirjaimia kaarevia" säkeen laittaisin suoralla sanajärjestyksellä, soljuisi niin ehkä paremmin


hieno lajitelma viestejä ja PS:kin niin osuva

Thilda kirjoitti...

Kyllä vaan, sitä juuri olen tekemässä! Se on pitkä projekti ja loputtoman mielenkiintoinen. Mutta myös laajemmin olen kiinnostunut; meidän ja neandertalilaisten juuri löydetty yhteys; yllättävän iso prosentti meidän geenistä (1-4%) on samaa kuin neandertalilaisilla kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Yhtä suurta perhettä kaikki tyynni! :)

Hirlii kirjoitti...

Hyvä kokoelma erilaisia viestejä ja viestintätapoja.

erikeeper kirjoitti...

Viestinnän jatkokurssi! :-)

Tarjuska kirjoitti...

Monenmoisia viestejä ja mielenkiintoisi, jos kaiken osaisi vaan ymmärtää. :) Nykypäivän viestit ovat selkeämpiä, vaan hyvä on säilyttää kirjoihin ja kansiin vanhan kansan viestitkin. :)

KAHVIKISSA ;) kirjoitti...

erittäin hyviä viestejä ;)
ja kauniita kuvia!

SusuPetal kirjoitti...

Ihminen jättää jälkensä, halusi tai ei.

Viestien kollaasin olit koonnut.

Tinde kirjoitti...

Tässä sinulle myös - viesti minulta, näppäimiltä näytölle.

Kauanko se pysyy sähköisillä linjoilla, bittiavaruudessa?

Ehkä, ehkä joskus muistat itse sen, ja viesti kulkee omissa sähköisissä tiehyeissään, hyppää synopsista toiseen, ja tuottaa ilon.

Sellainen se on - muisti - tuo ja vie viestejä.

Peregrina kirjoitti...

Mukava kokoelma erilaisia viestejä monesta eri aiheesta!

Kutuharju kirjoitti...

Viestejä monelta ajalta ja monen tavalla toteutettuina. Tuo postikortti ei taida enää olla kovin yleistä viestintää, ihan saa odottaa että joku enää viittii korttia laittaa; kamut 'vaan' tekstailee matkoiltaan, (tai eivät kerro mitään ;)!

hanne kirjoitti...

tulipa mietittyä viestejään..
hajukin on voimakas viesti..

Mk kirjoitti...

Niin että kun katsoo maailmaa avoimin silmin huomaa että sehän on viestejä täynnä!
Hassua muuten miten toiveikkaana sitä päivittäin kurkistaa postilaatikkoon vaikka hyvin tietää mitä on odotettavissa - laskuja ja mainoksia.

Una kirjoitti...

Ilona Tammi =)

Tuo on jo niin vanha runonen ettei sitä enää kannata muutella mutta kiitos korjausehdotuksestasi. =)

PS on ihan asiaa. =) On kiva saada kommenttiviestejä. =)





Thilda =)
Miten mielenkiintoista. =)

Sukulaiskansojen tutkimus on myös huiman jännittävää.
Ketä me muistutamme?
Missä ovat esi-isämme...





Kiitos Hirlii =)
Oli valinnan vaikeutta niin laitoin monta kuvaa...




Erikeeper =)
Ei sentäs!
Tämä on vasta se eka kurssi. =)



Tarjuska =)
Aina jää seuraaville sukupolville viestejä
joita he eivät ymmärrä...




Kiitos Kahvikissa =)



Kiitos SusuPetal =)
Näin se on, ei voi elää
jättämättä jälkiä itsestään...



Kiitos Tinde =)
Ja viestisi saapui ja mut ilostutti. =)




Kiitos Peregina =)



Kutuharju =)

Voi elä sano että postikortti on menneisyyttä!
Kortit ovat viehättävä tapa...




Hanne =)
Todellakin sekin on viesti.
Joskus miehet kaatavat pullollisen partavettä päälleen ja haluavat varmasti viestittää että pysykää
astmaatikot kaukana. =)
Kukkien tuoksu houkuttaa luokseen...
Ja merituuli.




MK =)
Kaikkialla on jonkun jättämiä viestejä.
Ellei ihmisten niin sitten eläinten.
Tai ajan.
Vuosien.

pappilan mummo kirjoitti...

Kivoja viestejä - muistoja.
Postia on aina mukava saada

Leonoora kirjoitti...

Pidin. Asiaa ja omia näkökulmia aiheesta.

Una kirjoitti...

Olen ihan samaa mieltä Pappilan mummon kanssa. =)

Varsinkin positiivisia viestejä on ihanaa vastaanottaa.




Kiitos Leonoora. =)

Tuo kaikenlainen viestintä sattuu vissiin olemaan lähellä mun sydäntä. =) <3

helanes kirjoitti...

Sietää todella miettiä, myös ja erityisesti, täällä bittiavaruudessa.

Kari kirjoitti...

Viestimiestä ihmisten kanssakäyminen on, siitä jää jälkensä.

John kirjoitti...

Mitähän viestittäisin?
Pahvinpalan maailmalta, Sinun nimelläsi, sinne jonnekin, osoitteeseesi, jota en tunne,. Mutta suurella todennäköisyydellä, kyllä se pahvinpalanen jotenkin kummassa päätyy postilaatikkoosi. Mietinpä asiaa, kunhan seuraavan kerran matkustelen ulkomailla :D

Una kirjoitti...

Kiitos Helanes,
Kari & John =)


John: varmasti tulee kortti perille vaikka laittaa vain nimen ja osoitteeksi Kerava, Finland. =)


Ihan samaa nimeä ei ole VIELÄ kukaan sentäs kehdannut ottaa nimimerkikseen.