30.4.2008

Windtalkers

.















Tietokoneeni tilttailee.
Sen eri koneiden osista kootut palaset eivät
taida enää kestää toisiaan. Se pitää
käynnistää moneen kertaan eikä se silti jaksa
olla kaatumatta. Se on rasittavaa...


Perjantaina tulee elokuva, jota Hanin kanssa
katsellessani itkin hänen vaatteensa märiksi.
Ja miusta tuntuu, että Hanikin pyyhki silmiään...
Joka kohtausta en edes nähnyt, kun piti
kääntää pää poispäin. Vaikka tämä on sotaleffa
siinä on silti loppuun asti kantava tarina.
Eikä elokuva tosiaankaan sovi lasten silmille.



.

29.4.2008

Viharakkaussuhde

.


.












Minulla on viharakkaussuhde.
Se toimii joskus loistavasti.
Joskus se ottaa päähän
ihan vietävästi!

Nimittäin tuorekelmun kanssa.
Että se on välillä konstikas!!!!
Tavallisesti yritän tässä kotona
delegoida jonkun muun hoitamaan
tuon ikävän homman, eli ruokien
tms, kelmuun käärimisen.
Ja peltipurkkien avaamisen.
-Toinen inhokkini.

Kun aikoinaan yritin opiskella
kokkialaa meillä oli opiskelupaikassa
sellai hieno leikkuripöytäpaikka
jättirullalle tuorekelmua.
Mutta mä sain sen kelmun siinäkin
sekaisin! Solmuun! Kurttuun!
Inhosin sitä.
Sekä laitetta että kelmua.

Ja yritäpäs veitsen kanssa sohien
ihan itseksesi virittää parvekkeelle
kelmua multapurkkien päälle...
Se ei leikkaudu! Se ei pysy!
Se menee kurttuun! Se ei tartu!
Aaargh!


Nimimerkki:
Yksi haava kädessä.

Elmu-kelmu meinasi lentää
parvekkeelta... =)




Kuva on vuoden vanha...

Aina uusi ihme

.














Tein muutaman päivän töitä ja siirsin vanhasta
blogistani, hieman sensuroituna ja vähän karsittuina
päivityksiäni tänne bloggeriin.
Hauskaa, mutta puuduttavan aikaavievää. =)

Kurkistelin blogiarkistostani,
että ollaan vuosi sitten Hanin kanssa
niin ikään heiluttu kameran kanssa.
Eli minä olen lainannut Hanin kameraa.
Kuvannut aukeavia puunsilmuja...

Ja kaksi vuotta sitten näkyy olevan
kevään merkkejä kirjattuna. Kuinkas muuten.
Jos vertaa noihin kahteen aiempaan vuoteen,
niin taitaa tänä keväänä kevät olla paljon edellä.

Eilen kylvin partsille multapurkkeihin elämänlankaa,
hajuhernettä ja sinipellavaa. Ja nyt vaan odottelen
Sisällä ne eivät mahdu kasvamaan. Täällä on niin ahdasta.
Itävät sitten tuolla ulkona, kun on tarpeeksi lämmintä.
Niinhän nuo tekevät luonnon oloissakin.
Saavat sitten kiipeillä pajukartioissa ja pelkissä
pajunoksissa ja naruissa ja valloittaa koko partsin
ja tehdä siitä pikku viherterassin.
Jos nyt onnistuvat edes itämään. =)

Uuden elämän alku ja syntymä osaa aina
ihmetyttää yhä uudelleen ja uudelleen.
Siinä on aina jotain tuttua ja kuitenkin ainutkertaista.

Ja syntymästä puheen ollen, miun esikoisellani
on tänään syntymäpäivä. =)
Häntä äsken tekstiviestein onnittelin.
Kakkua on rakkaalle esikoiselle ja muillekin
juhlijoille tarjolla vappuna, sitten kun
ovat vapaalla.





PS:
Hauska sattuma muuten, että tuo paritalo
joka kaksi vuotta sitten oli vuokrattavana,
ilmestyi eilen uudelleen vuokrattavaksi. =)




.



.

28.4.2008

Jotain sinistä...

.













Varjoisessa kuusikossa
ei ollut kettua
häntä kainalossa
vaan pari niin punervaa sinivuokkoa
että nimitimme niitä punavuokoiksi.
Siellä ne keimailivat auringolle
muiden sinivuokkojen seassa.




.

Liikkuminen kuuluu kaikille

Euroopan liikkujan viikkoa vietetään vuosittain syyskuussa. Tänä vuonna se on 16. –22.9. Viikolla kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, arki...