Syksy

Suppilovahveroiden putsaustalkoissa Maman luona. 

Syysruno... 

Mutta suurimmalta osin...

Tuuli

Yöllä tuuli itkee
Se tahtoo sisälle
mun ikkunoista
Repii ruuveja saranoista
Voin aistia sen
kylmän henkäyksen
mun käsivarsilla
jotka ovat peiton alla
paljaana
Kaikki vaaleat ihokarvat
unestaan kohottautuvat
suojaamaan mua maailmalta
Ikkunan takana itkevältä tuulelta 


-Una Reinman-

Se on terveellistä

Jos
olen
kuin en olisi sen arvoinen
- Rakkauden -
Muutkin näkevät sen
Arvottomuuden tunteen

Pitää itseään rakastaa
Vähän salaa halata
Ei se muilta ole poissa
Olen minäkin siten olemassa
Maailmalle näkyvissä
Tässä 


-Una Reinman- 

Ääni joka tekee onnelliseksi

Minä

Minä olen minä
Ihan ainoa
Kun kuolen
lakkaan olemasta
Ajattelemasta
Enkä enää tiedä
tästä maailmasta

Nukunko silloin vaan
ikuisuudessa leijaillen
Näenkö uniakaan
Vai synnynkö uudestaan

-Una Reinman-


PS:
Kun ihminen on ainoa eläväinen
joka tietää olevansa kuolevainen...

Elämä on

Elämä on sellaista
kuin pyöräilisit soratietä
Joskus mukavan tasaista
Joskus välttyä ei voi kuopista

Tiekään ei voi olla niin
silmänkantamattomiin
pelkää hymyä
ja alamäkeä

On oltava tavoitteita
Ylämäkiä raskaita
Pää hiessä mäkiä kapuat
Kunnes alamäen savutat

Tuuli hien kuivaa
Palkinnoksi saat jatkaa
matkaa taas tasaista
ja nauttia vauhdista




-Una Reinman-



29.10.2007

Siipien havinaa

Vesitystä

 On taas

 se aika vuodesta

kun maailman

 pitäisi olla näin värikäs.

 Mutta ikuinen sade

 on vesittänyt

  tämän syksyn

 kaikki värit...

 Onneksi vanhoja syyskuvia löytyy arkistoista 

pilvin pimein...
Kuvat vuosilta 2008 ja 2009. 

No nyt löytyi...

Olin pari päivää Mamani seurana ja löysimme Lambin talouspaperirunoudesta 

yhden miun runoseni. =) Siksi kehtasin lisätä kuvaan oman nimeni. =)



PS:
Seuraavana päivänä (15.9.2012) Siwasta löysin vihdoin
Lambin runovessapaperia, joista yhden pakkauksesta
loisti silmiini oma pieni runoseni:

"Elämä heittelee välillä
kaiken kokoisilla kivillä
joskus ei ehdi väistellä"  
 

ja sen alapuolella oli
loppuosa yhdestä runostani:

"Rakkaani
ajaisitko jo partasi?"

Siinä ne sitten taisivat olla. =)
Kiitos Lambi. =)

Oli hauskaa metsästää omia sanojaan
pehmopapereista. =)



PS2:
Pehmeisiin
paperinenuliinoihin runotekstit sopisivat
mielestäni hyvin... <3