"On tärkeää pitää yhteyttä isovanhempiin ja vanhoihin ihmisiin.
Yhteys isovanhempiin ja heidän kanssaan vietetty aika on arvokasta sekä isovanhemmille että lapsenlapsille. Voit viettää päivää myös muiden vanhojen ihmisten kanssa.
Jos vierailu paikan päällä ei onnistu, voi yhteyttä pitää vaikka soittamalla videopuhelun.
Isovanhemmuutta on juhlistettu VALLIn aloitteesta vuodesta 1985 alkaen aina lokakuun kolmantena lauantaina.
Päivän tarkoitus on korostaa sukupolvien välistä yhteyttä ja nostaa isovanhemmuuden arvostusta koko yhteiskunnassa.
Isovanhempien päivä voidaan nähdä myös laajemmin vanhojen ihmisten ja lasten yhteisenä päivänä: kaikki vanhat ihmiset eivät ole isovanhempia, eivätkä kaikki isovanhemmat ole vanhoja ihmisiä.
Kaikilla lapsilla ei ole isovanhempia tai kontakteja vanhoihin ihmisiin: tällaisissa tapauksissa ovat kaikenlaiset "varamummot ja -vaarit" arvokkaita."
Itse en valitettavasti nähnyt koskaan isovanhemmistani kuin äidinäidin, Selma-mummoni.
Toisia heistä olisi ollut mahdotonta nähdä, mutta isänisä olisi ollut olemassa pitkälle aikuisuuteeni, vaan...
Mutta Lauri, pappa-puoleni, oli ihana tuttavuus.
Hän oli tavallaan lapsuuteni bonus-aikuinen.
