Kaunista Luonnonkukkien päivää sinullekin!

Yhteispohjoismaista (hauska sana!) Luonnonkukkien päivää

vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina. 

Päivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 19.6.

 ja teemalajina on mäkitervakko (Viscaria vulgaris).

Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja 

harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten 

tarjoaminen kaikille ja kutsua kaikkia kasveista kiinnostuneita 

opastetuille kasviretkille. Tämä on myös hyvä tilaisuus kertoa 

kasvien ja niiden elinympäristöjen käytöstä, uhkista ja suojelusta.

Teemapäivän juuret ovat Tanskassa, jossa Luonnonkukkien 

päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Suomessa päivää 

on vietetty vuodesta 2003.

Luonnonkukkien päivän järjestäjät ovat pyrkineet löytämään 

eri puolilta Suomea henkilöitä johtamaan Luonnonkukkien 

päivän kasviretkiä omilla paikkakunnillaan.

Retkijohtajiksi lupautuneet henkilöt ovat kiinnostuneita 

luonnosta ja tuntevat oman alueensa kasvilajistoa niin, 

että osaavat retkelle osallistuville kertoa ympäristön kasveista.

Retket kestävät noin kahdesta kolmeen tuntia, ovat kaikille 

avoimia ja maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Retken järjestelyistä ei makseta palkkioita. Usein järjestelyt 

on hoidettu yhteistyössä muiden paikallisten harrastajien 

ja tahojen, kuten alueella toimivan luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Metsähallituksen luontokeskukset ovat mukana retken 

järjestämisessä alueillaan. 

Lisätietoa Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta 

RETKIKALENTERIIN TÄSTÄ 

Kuva: Keijo Luoto 

Tänä vuonna Luonnonkukkien päivän 

teemalajina on tervakukka, 

eli mäkitervakko (Viscaria vulgaris).  

Suomen luonnonsuojeluliitto 

"Mäkitervakko on alkujaan kallioiden, harjurinteiden, kuivien mäkien

ja hiekkaisten ketojen kasvi. Se on selvästi hyötynyt ihmistoiminnasta

leviämällä laidunkedoille ja paahteisille tienpientareille. Kuivakkokasvin

piirteisiin kuuluu mm. jopa metrin syvyyteen yltävä pääjuuri. 

Leimaa-antavin

piirre siinä kuitenkin on varren yläosaa peittävä punaruskea, 

tahmea aine, josta tervakko, kansanomaisesti tervaheinä tai 

tervakukka, on saanut sekä suomalaisen että tieteellisen nimensä." 

/Luontoportti