sataa lunta,
puolet talven lumista
on vielä tulossa...
Helmikuun 15. on Sipin eli Siprin päivä. Kanoja ja sikoja ruokittiin sydäntalven aika sisällä, mutta Sipistä alkaen ne saivat etsiä osan ruuastaan ulkosalta. Siihen aikaan kun kanat vielä osasivat puhua, ne ohjeistivat Varsinais-Suomessa hoitajaansa: »Ruoki minua Sipin päivään asti ja heitä sitten hännästä hangelle».
Siat kulkivat entisaikaan vapaana suurimman osan vuotta ja söivät tunkioista. Uudet ostetut porsaat tuotiin taloihin kevättalvella. Porsaat vietiin tupaan ja niiden nenät mustattiin uunin reunasta, jotta ne saivat uunista voimaa elämäntaipaleelle. Porsaat saivat elellä tuvassa, jossa niitä hellittiin runsaalla maidolla ja kokkelilla. Käytiinpä tupaporsas sylissä välillä saunassakin, jossa se ensin vihdottiin ja sitten pestiin.
Kukkoja ja kanoja pidettiin kanaloissa tai pirtin lattian alla olevassa tyhjässä tilassa, josta ne päästettiin tupaan syömään. Kesäisin myös kanat kulkivat vapaana pihapiirissä. Kanojen munat ovat olleet uuden elämän ja kevään symboleita, joissa on suojaavaa elinvoimaa.
Kevään ensimmäisen munan piilottaminen veräjän alle suojeli karjaa kesällä susilta ja karhuilta. Karja voitiin myös suojata kiertämällä se kananmuna kourassa, jonka jälkeen muna vietiin lahjana metsänhaltijalle muurahaispesään.
Sipin päivän säästä on luettu kaskenpolton enteitä. Jos Sipin päivänä on niin kova tuuli, että lunta lentää reenraiteen yli, niin kesällä kaskituli lentää metsässä ojan yli. Sanottiin myös, että jos Sipinä sataa lunta, niin puolet talven lumista on vielä tulossa.
Suojasää Sipin päivänä on sen sijaan hyvän ja varhaisen kevään merkki. Jos räystäistä tippuu Sipinä vettä sen verran, että kana saa juodakseen, tulee hyvä vuosi ja kana munii hyvin. Samaten suojasää ja vesisade merkitsevät sitä, että maassa on ruohoa jo toukokuun alkupuolella ja puiden lehdet ovat silloin hiirenkorvan kokoisia.
Teksti Taivaannaula, Anssi Alhonen
************
4 kommenttia:
Wau, miten kiinnostavaa historiaa!! Että potsit pidettiin sisällä kuin lemmikit. Niillä oli varmasti hyvä olla. :)
Ennen vanhaan, ei hirveänkään monia kymmeniä vuosia sitten köyhän perheen ainoa lehmä, kanat ja lampaat yms saattoivat asustaa isäntäväkensä kanssa samoissa tiloissa... Tai talon toisessa päässä.
Niillä oli turvaa toisistaan, petoeläimiä vastaan, eläimillä ja ihmisillä, ja lämpöä...
Hajun kanssa tietenkin oli niin ja näin...
Se oli rikas perhe, jolla oli erikseen navetta ja siellä karjakeittiö tulisijoineen ja siisti torppa ihmisasukkaineen.
Maailma on muuttunut valtavasti ihan viimeisten sadankin vuoden aikana.
Onneksi enää ei tarvitse possujen kanssa tupaansa jakaa..:))
Ja vielä suurempi onni, ettei tänään ole satanut lunta!
No mutta sikahan on siisti eläin. Ne käyvät tietyssä paikassa kakkimassa. Porsaat tosin kiljuvat välillä kamalasti. Isot sikapossut vaan röhkivät... Mutta yöllä kyllä nukkuvat. Onhan niitä minisikoja lemmikkeinäkin. :) ❤️
Lähetä kommentti