Joskus käy niin,
ettei niiden pois-
ettei niiden pois-
ja piiloonjuosseiden
ystävien tilalle
ole enää
ilmaantunut uusia.
ilmaantunut uusia.
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
2 kommenttia:
Olin taas eilen katsomassa isääni hoivakodissa. HOItajat kertoivat, että olivat keskustelleet asukkaiden kanssa siitä, että ketä on ollut tai on, heidän paras ystävänsä. Isäni oli vastannut vaimo♥. Äitini kuolemasta on tuli viime syyskuussa kuluneeksi 5 vuotta. Suuri kaipaus♥
♥
Isällesi hän on vielä elossa, tässä, olemassa...
♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥
Lähetä kommentti