Sitruuna ja amaryllikset

Sitruunapuu on viety jo sisätiloihin

keittiön ikkunalle, 

koska yöt ovat jo suhteellisen kylmiä. 

Jännä juttu... miten

ensin oli viikkokausia älytön helle 

ja sitten ilma viileni niin 

että sisällä tarvii jo villasukkia. 

Outo kesä. 

Nyt syksy yhtäkkiä on jo pitkällä. 

Annoimme puutarhakasveille 

eilen syyslannoitetta ja kalkkia. 

Juuri eilen Hani osti sitruunapuulle oman 

kasvilampun että se pärjäisi talven. 

Tuo nääntynyt minttu on jo viety yrttimaalle 

talvehtimaan. Pärjää se siellä tahi ei.  

Viiniköynnös on siirretty suuresta saviruukusta 

maahan jälleen talveksi eikä se onneksi 

loukkaantunut siirrosta. Tai ne. Niitä 

on kaksi, tummarypäleinen ja vihreärypäleinen.

Keväällä maahan istuttamani amarylliksen sipulit 

unohtuivat muun kasvillisuuden alle kukkapenkkiin, 

 jäivät melko vähäiselle kastelulle, ja sen 

tuloksen voit nähdä kuvaa katsomalla. 

Suurin osa sipuleista oli mennyt pilalle 

ja vain nämä sain pelastettua. 

Perhanan helle. =(

Normikesänä ne ovat juuri siinä paikassa 

pärjänneet kesän omillaan. 

Tuo isoin sipuli on äiti ja sillä on 

neljä poikasta ja selkeästi ne ovat sitkeämpää 

lajia kuin muut. Niiden selviytymisprosentti 

oli 100. Muille kävi kehnommin. Äitisipulin laitoin 

multapurkkiin ja muut ovat lepolomalla kaapissa. 

Ne tulevat jossain vaiheessa kaapista ja 

ehkä kukkivatkin syksymmällä. 

Tai talvella, tai jouluna jos niitä huvittaa. 

Tai ei koskaan. 

- Ei sitä koskaan tiedä.