Ahomansikka ja Maarianohdake

Ahomansikka on 

vuoden 2017 maatiaiskasvi 

 Ahomansikka eli metsämansikka 

Ahomansikka kasvaa 5–20 sentin pituiseksi. Se aloittaa kukintansa joskus jopa toukokuussa, mutta kukkii pääasiassa kesä-heinäkuussa. Ahomansikan terälehdet ovat valkoiset, ja marjat pieniä ja punaisia. Lehdet ovat mansikalle tunnusomaiset, vaikkakin kohtalaisen pienet. Ahomansikalla voi olla jopa kahden metrin pituisia rönsyjä

Ahomansikka on nimensä mukaisesti aukean, kuivahkon ja aurinkoisen paikan kasvi. Ahomansikka ei menesty tiheässä ja korkeassa ruohostossa. Luonnonlaidunten vähentyessä ahomansikkakin on vähentynyt, mutta se on löytänyt uusia kasvupaikkoja tienpientareilta.

Ahomansikkaa kasvaa koko Euroopassa Lapin pohjoisosia ja Espanjan eteläosia lukuun ottamatta.

Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi vaan maku kitkeröityy.
Syö se siis kesän kypsyttämänä suoraan varsistaan poimittuna
tai pakasta marjat talven iloksi. 

Maarianohdake on 

vuoden 2017 rohdoskasvi

(Silybum marianum) on yksivuotinen, piikikäs mykerökukkaiskasvi, joka kasvaa alkuperäisesti Etelä-Välimeren alueella yleisenä kasvava 60-160 cm korkea kasvi. Se on rohdoskasvi. 

Sitä kasvatetaan myös koristekasvina.

Maarianohdakkeen siemeniä on käytetty maksavaivoihin 2000 vuoden ajan. Jo Plinius mainitsee rohdoksen. Viitteitä maarianohdakkeen käytöstä on erityisen runsaasti Keskiajan rohdoskirjallisuudessa ja myös silloin mainitaan sen maksaa suojeleva vaikutus. 

Käytetään myös ruoansulatusvaivoihin. 

Suurillakaan annoksilla Maarianohdaketta (silymariinia) ei ole havaittu toksisia vaikutuksia, eikä sillä ole haitallisia vaikutuksia sikiöön. Muutamissa tapauksissa on huomattu lievää laksatiivista vaikutusta. Maarianohdake ei kuitenkaan sovi Asteraceae-heimon (mykerökukkaiset) kasveille yliherkille henkilöille.
 

  

Kummastakin kuvasta 

tulee niin kesä

mieleen.