Tallinna - Helsinki 7.4.2016

Kalalokki liiteli Suomenlahden rannalla. 
Suomenlahti (viroksi Soome laht, ven. Финский залив, Finski zaliv) on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä. Suomenlahden itäosat kuuluvat Venäjälle. Suurimmat Suomenlahden rannikolla sijaitsevat kaupungit ovat Pietari, Helsinki ja Tallinna.

Wiki...

Tallinnaa vastarannalta katsottuna. 

Tallinna (viroksi Tallinn) sijaitsee Suomenlahden etelärannalla. 

Tallinnan nimen uskotaan tulevaan Taani linn -sanasta, 

joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia tai linnaa. 

Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa Lindanisen taistelusta 1219 alkaen. 
Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle. 
Tallinna siirtyi vuonna 1561 Ruotsille ja edelleen Venäjän keisarikunnalle 1721. 
Vuonna 1918 Viro julistautui itsenäiseksi saksalaisten hyökättyä Latviasta Viron kautta kohti Pietaria. 24. helmikuuta 1918 annetun itsenäisyysjulistuksen jälkeen Viron itsenäisyyshallitus joutui painumaan maan alle, koska saksalaiset eivät hyväksyneet itsenäisyyttä. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan kykeni virolaishallitus toimimaan ja Tallinnasta tuli maan pääkaupunki. 
Vuodenvaihteessa 1918/1919 kuitenkin neuvostovenäläiset joukot hyökkäsivät idästä, ja rintama siirtyi kymmenien kilometrien päähän Tallinnasta. Suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia tuli Viroon puolustuksen tueksi. 
Viro teki sopimuksen Neuvostoliiton kanssa 1939, ja vältti talvisodan kaltaisen tapahtuman.
Viro muuttui neuvostotasavallaksi ja elokuussa 1940 Neuvostoliiton jäseneksi, Eestin sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. 
Natsi-Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Viron alueesta tuli Viron päähallintopiiri vuoteen 1944 saakka. 
Saksalaisten vetäydyttyä puna-armeija hyökkäsi Tallinnaan 22. syyskuuta 1944 ja Viro siirtyi taas Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, jonka pääkaupunki Tallinna oli...
Tallinnasta tuli jälleen itsenäisen Viron pääkaupunki vuonna 1991. 


Kaupungin alueella on yhteensä 46 kilometriä rantaviivaa, ja siihen kuuluu kolme suurehkoa niemimaata: Koplin, Paljassaaren sekä Kakumäen niemimaa. Keskustan eteläpuolella sijaitsee myös pieni Ülemistejärvi. 


Tallinnalle ovat tyypillisiä kylmät talvet, viileät ja vähäsateiset keväät, lämpimät kesät ja pitkät sateiset syksyt. Ilman keskilämpötila on helmikuussa −5 °C ja heinäkuussa 16 °C

Kovaa tuulta Suomenlahdella.

Russalka, Kulkijoiden suojelijaenkelipatsas jonka edustalla kuvataan 

usein hääpareja, kohoaa korkeana kaikkien näkyville.

Russalka on pystytetty samannimisen laivan muistoksi. 

Enkelin kädessä oleva risti osoittaa laivan arvioitua uppoamispaikkaa. 

 

Video Russalkasta.

Tallinnan satama-alue oli käyntimme aikana hyvin hiljainen...

Tallinnan vanhaa kaupunkia teki mieli mennä katselemaan laivaanmenoa odotellessa, 

mutta kova sadekuuro ajoi meidän pois sieltä. 

Tallinnan vanhakaupunki otettiin 

Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997. 

Tallinnan keskiaikainen kaupunginmuuri oli aikanaan tehokas puolustuseste. Aikanaan 16 metriä korkeasta, kolme metriä leveästä ja neljä kilometriä pitkästä muurista on jäljellä kaksi kilometriä ja 26 tornia.

Tässä ajellaan jo laivan sisuksiin 

ja laivamatka kotiin alkaa. 

Laivan ikkunasta napattu kuva pienenevästä Tallinnasta. 

Nägemist Tallinn!

Aurinko laski noin klo 20 maissa.

Laivan myymälässä olisi ollut tällaisia kivoja aamiaiskulhoja myynnissä.

Helsinki näkyy. Menimme ulos kannelle, sille sivustolle jossa oli tupakointi kielletty 

niin eikös eräs nainen rynnännyt sinne tupakalle, kylteistä välittämättä.  

Kohta oltiinkin jo satamassa ja pienen odottelun jälkeen ajelimme kohti 

ABC:tä hakemaan maitopurkkia ja siitä sujuttelimme kotiin 

puolille öin saunomaan omaan, vielä puulle tuoksuvaan saunaan. 

Oli ihan kiva reissu jälleen.

Lähteet Wikipedia