Sammalentuoksuinen metsä
valutti sisimpääni suitsuketta
Joka askeleella luonto minua lääkitsi
Stressitaakasta paransi
Nyt sielu puolukanvarvun värisenä
muistelee vain lintuauroja
-Una Reinman-
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
6 kommenttia:
Metsään on aina pakko päästä!
Totta, metsä lääkitsee. Aistin eilen metsän hienoa ilmapiiriä käydessäni pikkulenkillä lähimetsikössä kissan kanssa.
Luonto on mahtava!
Kuin suoraan sielustani! Ei parempaa lääkettä stressiin kuin luontoäidin helma...!
Metsässä on hyvä. Runosi on silkkaa faktaa.
ps. vastailin kysymyksiisi
Kiitoksia kaikille ihanille kommentoijille. =) ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥
Lähetä kommentti