...ainakaan jos ne kuiskataan mainoksessa. Vähän niin kuin Vaasan Taikaruismainoksessa, jossa myyjä ei saa yhtään ainoaa sanaa suustaan.
Samaa mietin Valio Plus-mainoksesta, jossa pikkupoika lähtee keskellä yötä omille teilleen oudon miehen kera, (no joo, no onhan se Teemu Selänne) joka vaan kuiskailee ja pihamaalla on muutakin outoa porukkaa ihan vaitonaisina ja luistimista tippuu jäävettä maitolasiin...?
Myöhemmin ilmaantuu saman firman mainos jossa vieras nainen houkuttelee pikkutytön mukaansa ulos keskellä yötä, muka luistelemaan, eihän yöllä edes näe minne luistella... Eikö vanhemmat enää opeta lapsilleen, ettei vieraiden ihmisten mukaan saa mennä?
-Miksi muuten juuri nimenomaan urheilijat valjastetaan naamoineen usein mainostamaan jotakin tuotetta? Myykö tuote silloin paremmin? Vai saako ihan tavallinen kaduntallaaja siitä mainonnasta sellaisen kuvan, että tuote on suunniteltu vain urheilullisille, hyvätuloisille ja raamikkaille kansalaisille? Tavikset ostavat sitten jotakin aivan muuta.
-Sitä mihin on varaa. Tavistuotteita.
Menneiden vuosien ärsyttävimpiä mainoksia ovat kaikki tämän henkilön mainokset. (Ei löytynyt sitä ärsyttävintä apupyöräversiota juutuupista.) Huvittavaa on sekin että mainokset ovat jo vuosia vanhoja ja hänen oikea jälkikasvunsa on ohittanut äitinsä pituuden jo kauan sitten... Mutta yhä mainosraina rahisten ja epäuskottavasti pyörii...? Hoh hoijaa.
Yhtä vähän valoi luottamusta syötävään tuotteeseen kammottava Pikkunälkähahmo!
Onneksi se hahmo sentään on haudattu jonnekin armollisen unohduksen piiloon! =)
Mielummin ehkä kannattaisi mainoksissa pysyä sitten aivan hiljaa kuten Fazerin Sinisen tunnelmallisessa otoksessa. Mutta Fazer onkin aina osannut satsata laadukkaisiin ja miellyttäviin mainoselokuvapätkiin. =)
Hurja kiljuminenkaan ei nimittäin sykähdytä. Esim Zalandon mainoksessa jossa ei pidä päästää ainakaan vaimoa, tyttöystävää tai Ziskoa kyseisen firman sivuille... Onneksi tuo mainosrääkymyskiljunta ei taida enää kuulua telkusta. Meillä ainakin mies käänsi äkkiä toisen kanavan tv:sta esille, kun äkkäsi tuon mainoksen. Taisi hänestäkin usein päästä sellainen vaimeanpieni krääk-kiljaisu, ennen kuin se ehti kuulua telkkuruudulta. =)
Siwan mainonnassa kiljunta on onneksi vaimennettu näiltä joustokumisen oloisilta ihmisiltä, joiden mahdollisen paikallaolon vuoksi koko mahdollinen siwakauppareissu tuntuu kyllä pelottavalta. Ne ovat aina niin pieniä ja kapeakäytäväisiä liiketiloja että huh huh jos siellä on tuollainen meno niin eihän sinne mahdu mukaan kukaan.. =)
Lastenäänillä somistetut mainoksetkaan eivät oikein vakuuta ostamaan. Ei autoa, ei juustoissa, ei myöskään sänkyä Unikulman mainoksessa. Lastenäänellä ei järkkykallista älypetiä myydä. En edes löytänyt sitä versiota juutuupista mutta sensijaan löytyi tämä Nukutin...
-Älkää nukahtako. =)
Maaseudun tulevaisuus-lehden mainos, jossa pikkutyttö mukamas kiihkeästi odottaa saada "lukea" tuota tylsää, tosi maaseutuhenkistä lehteä, (joo, ihan varmasti! Mää muistan kuin kuiva lehti se oli!) tai katsella siis sen sarjakuvat, ja koomillisesti samaan aikaan hän hyräilee Satumaa-kipaletta jossa aavan meren tuolla puolen, jossakin (muualla kuin Suomessa) on maa...
-Ainakin itse olen aina ymmärtänyt tuon kappaleen sanoituksen selkeänä kaihona jonnekin lämpöiseen muuhun maahan. =)
Mainoksen ei siis kannata herättää ajatuksia jostain ihan muusta kuin mitä sen oli tarkoitus herättää. Esimerkiksi tästä saa sellaisen kuvitelman, ettei kukaan mainospätkän hemmoista halunnut nimenomaan Nokian puhelinta... ;D
Mainoksessa, jos se kestää vain kymmenen sekuntia, ei saa myöskään olla liian monia myytäviä tuotteita... Joskus liika on niin liikaa, ettei kuluttaja enää lopulta muista, mitä tuotetta mainos mainosti... =)
Eivätkä, ainakaan minuun, iske ns eläinäänimainoksetkaan. Ei tämäkään.
Angry Birds-hahmoja inhoan. Miten ihmeessä ne nousivat maailmanlaajuiseen suosioon, että niitä tulee vastaan kaikenmaailman tuotteissa? Makeisissa, jopa täytekakuissa, pussilakanoissa, matoissa, juomissa, pehmoleluina...! Tosin silloinhan se on sepän taottava, kun rauta on kuumaa...
En kyllä ymmärrä sitä pääkalloinnostustakaan joka saa äidin paistamaan tyttölapselleen pääkallon muotoisen synttärikakun ja pukemaan lapsensa pääkallokuosisiin vaatteisiin... On se niin makaaberin söpöä... =/
Kaikista kamalin mainos on Oma aika-lehdellä... =/
Ne kaikki eri versiot ovat kerta kaikkiaan jotenkin hirmuisen töykeän ja masentavan surullisia. Kyllä oikeastikin todellakin on tällaisia vanhemmuuksia... =(
Mutta meitä on moneksi, joten moni näistäkin tuotteista ja videoista oli jonkun muun ehdottomia lempimainospätkiä! =)
-Minullakin on hassut lempparit nuo lähes kaikki Saunalahden mainokset joissa aina on jotain hekotuttavan hirtehishumoristista! =)
Ja ah, onneksi talvikin on jo kohta kaikkine lumineen ohi!
PS; Ne, jotka nukahtivat tuon yhden mainoksen kanssa, niin heille vaan sitten kauniita unia. ;D
2 kommenttia:
Mielenkiintoinen katsaus mainosten maailmaan! Noista Angry Birdseistä olen aivan samaa mieltä, inhonnut siitä asti kun ilmaantuivat - vihaisuutta ja negatiivisuutta edustavat ainakin mulle, tuun pahalle tuulelle aina kun näen >:/
Tuo Nukutin on hyvä, oonpa joskus tainnut nukahtaakin sitä katsellessa... =)))
Aivan, miksi vihaisuus on in? Keksisivät jonkin lempeän hahmon josta olisi esikuvaksi oikeasti... =)
Mutta vanhemmillahan näissä lastensuosikkihahmopainotteisissa asioissa on oma vastunsa ja he joko menevät mukaan näihin suuntauksiin tai sitten käyttävät järkeään... =)
Lähetä kommentti