16.11.2012
Sydämellä ja sielulla
Labels:
Runosanoja viikonlopuksi,
Unan runokortti
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
aina yhtä ihastuttavia kuvia ja sanomia sinulla.
sivullani pieniä sanoja on sinulle haaste, joka tietenkin on vapaaehtoinen. olisi kiva jos taitavana kuvaajana loihtisit omanlaisen vastineen haasteeseen
Vanhoissa kuvissa on paljon tarinoita.
Näin on.
Jännä yhteensattuma, tavallaan...
viime päivinä ole kaivellut vanhoja kuviani, piirroksiani, maalauksiani ja halunnut käyttää niitä, lisätä niihin sen, mistä olen kasvanut, muuttunut
ihanaa viikonloppua!
Juuri näin.
Ihana runo. Katsoin juuri kuvaa edesmenneistä isoisovanhemmista torppansa edessä ja mietin millaista elämänsä oli silloin.
Kiitokset
Aikatherine
Sylvi
Hanne
Harry sekä Tuulia
Meillä tulostin teki tenän enkä saa sillä skannattua vanhoista valokuvista mitä tahtoisin...
Lähetä kommentti