1.11.2011
Kohtaaminen
Labels:
Mustavalkomaanantai,
Reissukuva
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

12 kommenttia:
Ihana kuva!
Tuli ihan kreikan matka mieleen :-)
Tunnelmallinen kuva.
Mukavasti korostuvat nuo erilaiset pintastruktuurit, myös kissan pehmeä nojautuminen kulkiessaan...
Mmm... juuri tuollaisia kissat ovat. Ihania.
Todella aivan ihana kuva!♥
Elämä on opettanut Katin kulkemaan kapeaa kujaa ihan seinän vieressä.
:) Ihana kuva. Tahtoisin kulkea noita katuja niin kuin tuo kissa.
Kiitokset
Sirpa
Anna
Bohemette
JL
Sylvi
Aamu
Magdalena Hai
Tämä kissa tuli vastaan niin määrätietoisen päättäväisenä, että jopa kissoja hieman karsastava Hanikin vierelläni antoi kissan kiehnätä jaloissaan ja merkitä hänetkin omakseen.
Mie itsehän olin tuon kissan lumoissa jo ensisilmäyksellä. =) <3
Kissapsykologinen runo viimeistelee kuvan tunnelman:)
Hih, Marjatta =)
♥ kiitos. =)
Kissat... ♥
Nunnukka-armas =)
Varmasti. =)
Tuo oli tosi seurallinen kissa, niin kuin moni muukin kisu tuolla reissulla. Sää et varmaan enää muista sitä varmaan, kun olit 5-vuotiaana kanssani Fuerteventurassa ja siellä kissa soiti ovikelloamme että pääsi sisälle, syömään... =)
Nunnukka <3
Ai niinpä onkin kuviakin! Aina olen sen kameran kanssa häärinnyt... Onneksi. =)
Varmaan joutuisi kisu karanteeniin jos sellaisen toisi ulkomailta?
Lähetä kommentti