Olen täydellisen hurmaantunut näihin...
...pieniin keijunmekkoihin.
Ensin ne ovat hentoja kellokukkia
sydämenmuotoisine lehtineen...
sydämenmuotoisine lehtineen...
...saaden myöhemmin lisää ulottuvuutta kellomekkoonsa... =)
28.8.2011
Keijunmekkoja
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Kauniita.
Samoin olen tykästynyt näihin mekkoihin; ne ovat niin kauniita ja kestäviä mekkoja!
Olen seuraillut blogiasi pidemmän aikaa ja odotan innolla uusia ajatuksiasi!
Mukavaa syksyä Terttu
Keijuilla on todellakin keijunmekkonsa!
Tosiaan kauniita.
Ovatko nämä omia kasvatteja?
Jarna,
Terttu,
Hannah
ja
Mk
Omia, siemenistä kasvattamiani ovat ja suloisia... =)
Terttu: kiitoksia =)
Miun ajatuksia on varmaan enemmän nykyään tuolla toisessa blogissa. =)
Mutta koetan tätäkin päivitellä...
Ainakin kuvilla. =)
Pienestä kasvaa iso.
voi miten hieno
What pretty little flowers!!
Aamu, ennusteena siemenpussukassa kerrottiin kasvin kasvavan jopa kolmimetriseksi. Miun hoidossani se kuitenkin on jäänyt hiukan kitukasvuiseksi. Mutta en mie sille toivinutkaan pitkää runkoa, lyhyt olen itsekin. Kuinka olisin kukat nähnyt jos se ne olisi tehnyt kolmen metrin korkeuteen? =)
Hannele,
mie tykkään kanssa! =)))
Hello Judy =)
I love them so much. =)
Lähetä kommentti