...
♥
♥
Aamulla sankka sumu peitti tienoon lähtiessämme Hanin kanssa ajamaan muutaman kymmenen kilometrin päähän autotallille. Autovanhukseen oli tullut jokin aika sitten ihmeellinen vika: se tuhosi eturenkaitaan sileiksi ja sen ohjattavuus heikkeni. Renkaiden vaihdonkin jälkeen se tuhosi edelleen pintoja sileiksi ja ohjaus puolsi, auton etsiessä tiestä pienimmätkin koloset ja kuopat. Hani muutamaan kertaan pihassakin yritti korjata auton aurauskulmaa, mutta korjausyrityksistä huolimatta vika vain salavihkaa paheni.
Tänään (sunnuntaina) auto oli yhtäkkiä aivan mahdoton ajettava, melkeinpä voidaan sanoa että ajokelvoton. Auto aikoi ajon aikana lähteä pellolle muutamaan kertaan. Pelkäsin hiljaa. Ajattelin vain että hyvä että olemme tässä kahdestaan. Ei ollut ollenkaan varmaa, voiko sillä autolla ajaa enää tippaakaan tai miten ajossa käy. Meillä oli onneksi enkeleitä matkassa ja tunnin päästä olimme perillä.
Minun oli pakko mennä autosta pois päästyäni kuvaamaan hetkeksi sumusta huuruisia puita ja maisemia käsien kylmettymisen vaarasta huolimatta. Hengittämään kylmää ja huokaisemaan...
Tallilla menikin sitten useampi tunti autovanhuksen parissa. Hani sai veljensä ja kaverinsa kanssa auton kuntoon uusin varaosin. Talvirenkaiden vaihdossa minäkin pääsin auttamaan. Kotiin ajettaessa auto kulki onneksi kuin kehräävä kotikissa.
 |
| Viimeiset vihreät lehdet... |
Kotona piti laittaa heti viestiä rakkaille: Onko kaikki hyvin.
Onneksi kaikki vastasivat. Edes jotakin...
Toivottavasti oikeasti kaikilla on asiat ihan hyvin.
10 kommenttia:
Onneksi teillä oli enkeleitä mukana matkassa! Kauniita kuvia taas, kuten aina täällä! Niin, ja onneksi Hani osaa autonkorjaushommat!
dear Una,
though i read only part of your description, i got the sense of danger and risk, i am glad you all made it and you are safe and well
and, also, a sweet family feeling has been aroused- thanks!
take care
Mikään ei ole kamalampaa kuin ajaa jäisellä tiellä peläten henkensä edestä. Onneksi pääsitte hyvin perille.
Minulla on myös tapana soitella perheenjäsenille, jos on liukasta ja esim.kuulen ambulanssin äänen. On jotenkin lohduttavaa kerätä porukkansa kasaan ja tietää heidän olevan turvassa.
Tuo toiseksi viimeinen kuva on aivan ihana! Ihan kuin joku taikametsä :) Hyvä, ettei käynyt mitään ja auto on taas kunnossa.
Huh jos auton ohjaus auraa noin paljon ei pitäisi mennä ollenkaan liikenteeseen ennen korjausta, se on aivan .... !!
No kuvat antavat paljon anteeksi ;)
Thank You Dear Finn. <3
Kiitos Savisuti, Tuija, Siru ja Ari kommenteista.
Automme korjaus- ja renkaidensäilytyspaikka sattuu olemaan tuolla kilometrien päässä, ja todettakoon Ari, että se oli edellisenä päivänä ollut toki parempi ohjattava.
Nyt kulkuneuvomme on korjattu ja turvallinen.
Onneksi oli aikainen sunnuntaiaamu ja vain muutama muu tielläliikkuja meidän lisäksemme.
PS: Siru: Maailma oli tosiaan kuin satua, koska kaiken peitti usva...
Enkelit ovat mukana aina..
Ihania kuvia, todella kauniita..
Enkelit siellä sumussa sipsuttavat..
Kiitos Hanne =)
Luonto oli ihan epätodellisen eteerinen...
Jospa ne enkelit niin siellä liehuivat että maailma meni siksi sumuiseksi?
Löysin tämän vanhan tekstisi vasta nyt. Kuva ja otsikko kehotti katsomaan :).
Ennen kuin luin viimeisen kommenttisi mietin samaa, että kuvat näyttävät kuin enkelit olisivat paikalla kaunistaen entisestään kauniin maiseman.
Marita. =)
Näin se taisi olla. =) <3
Lähetä kommentti