Melkein

...  

Melkein auringonlasku...

Aamulla nukuttaa melkein liian sikeästi kun kännykkä herättelee kouluun ja töihin. Melkein unohtaa pestä hampaat, mutta ne tulevat sitten melkein pestyiksi kun niitä kaivelee hieman sormella ja juo kovasti vettä melkein niin kuin aamupalaksi.

Aamupala tulee melkein syödyksi. Pöydälle puolikkaan voileivän päälle unohtuu loppupäiväksi hailakka makkarasiivu joka maistui jo aamulla melkein omituiselle. Tilanne on tuttu. Melkein dejavu.
Melkein sitä ehtii ajoissa töihin ja kouluun. Jotkut toiset melkein myöhästyvät. He-hee. Hitaita ovat. 

Muutaman tunnin päästä on melkein nälkä tai jotakin, joka kouristelee vatsaa joka melkein pitää kovaa meteliä. Kadulla jää melkein auton alle kun kiireissään melkein kompastuen juoksee paikasta toiseen ruokatunnilla asioita hoidellen ja melkein ehtii ajoissa takaisin. Melkein ehti syödä energiakeksisuklaapatukan  jonka loput tulee survottua suuhun ja selviää seikkailusta melkein puhtain vaattein. Pikkuisen vaan melkein sotkua tuli paidalle tipahtaneesta suklaisesta keksimurusesta. Pahvitölkki melkein polttaa sormia ja automaattikahvi on melkein tällä kertaa juotavaa. Vatsaan leviää hetkeksi ennen uutta suolien kurinaa melkein hiljaisuus tästä ylettömän runsaasta lounaasta.

Loppupäivä jatkuu. Melkein pilvisenä. No ehkä se aurinkokin melkein pilkistää tuolta harmaan pilviverhon takaa. Loppupäivä menee melkein nopeasti, melkein taas vatsan kurina muiden korviin kantautuen.

Osui melkein sopivat vaatteet muuten tälle päivälle. Melkein arvasin sään. Tai joo, melkein on kyllä hiki. Mutta jaloissa on melkein kylmä, koska ne sukat olisi kuitenkin pitänyt jo laittaa. Sateenvarjo tuli otettua melkein viime tingassa mukaan sentään. Iltapäivästä taas saattaa sataa?

Kotimatkalla melkein unohtaa laittaa sen tärkeän kirjeen postilaatikkoon ja saa melkeinpä kuralätäkön vedet päälleen jonkun hurjapään melkein kaahatessa ohi, siinä kurkotellessa kirjettä lootan likaisesta luukusta sisälle. Kuka ne lähtevän postin laatikotkin sotkee melkeni aina? Roskiako ne niihin yrittää työntää?

Hitsi, melkein unohtui ostaa ruokaa lemmikkikilpikonnalle. Sen nimikin on melkein unohtunut. Oliko sen nyt Oiva vai Ansa vai mikä se nyt oli? Oikeesti? Oliko se se tyttö vai poika? Jompikumpihan meni melkein lahjaksi Einari-sedälle. Se kilpparihan tykkäs jäävuorisalaatista? Eikun tavallisesta, joo. Melkein muistui mieleen.

Kotona muistaa, että unohti ostaa maitoa aamukahville. Ei sitä ollut tänä aamunakaan joten ei se mitään. Juodaan taas vettä vaan. Tai teetä joka on melkein parempaa kuin tuoksuva kuuma musta kahvi.... Teehen melkeen jo tottuu. Eikä sitä uutta leikkelemakkarapakettiakaan tullut muistettua kaupassa. Edellinen menee roskiin melkein täytenä, mutta omituisen makuisena. Melkein sitä syö mieluummin juustoa. Eikö se ole melkeinpä niin kuin terveellistäkin? Ainakin iltapalaleivällä.

Myöhään illalla elokuvaa katsellessa melkein muistaa nähneensä sen aikaisemmin mutta ei ihan täysin muista juonta. Alkaa melkein jo nukuttaa.

Hammastahnakin on melkein lopussa mutta kyllä siitä vielä hampaat kerran tai kaksi saa pestyä. 
Yöllä sitä näkee unia jotka melkein aamulla muistaa. Vaan ei enää iltapäivällä. Ne unohtuvat. Onneksi ei sentään näe painajaisia. Ne tulee muistettua melkein paremmin kuin hyvät unet.
Onnelliset hetket ovat hauraampia ja katoavat nopeasti. Melkein kaikki. Sitä pitää muistaa olla silloin tällöin melkein onnellinen. Hammastahnan tippasestakin. Iltaisin hammaslankaa käyttäessään sitä melkein hymyilee omalle peilikuvalleen. On se niin hassu. Melkein koominen.

Seuraavana aamuna herää tukka sekaisin melkein ennen kuin kello soi herätyksen ja onnistuu melkein sijaamaan petinsäkin kauniiksi ennen kuin lähtee kotoaan hieman myöhässä ja melkein vatsa kurnien, jalassa nyt sukatkin kengissään mutta ei mukana sateenvarjoa, jotakin muutakin melkein taas unohtaen...





Pakinaperjantain aiheena: Melkein
...