Pakkanen kutoo pitsiä
männyn neulasille
Se kestää sen
On pakko
Vuodesta toiseen
Kuin horroksessa
se uinuu talven
Miettii menneitä kesiä
Suojelee oksillaan
pieniä linnunpesiä
Tuudittaa niitä tuulessa
sisäisesti hymyillen
yhä uudelleen
-Una Reinman-
...
7 kommenttia:
Voi Una, niin kosketat sydäntäni näillä runoillasi... ♥
Kiitos Tuija! =)
*hymy*
Ilahdutit kovin. =)
Sepäs oli hieno runo! Hellyttävästi kerrottu. Luonnon eri osaset tukevat/suojaavat toisiaan.
Ihana!
Minä seurailen lastenhuoneen ikkunan vieressä olevaa männnyn elämää,joka uljaana kantaa lumitaakan oksillaan,ja päästyään niistä ponnahtaa taas paljon korkeammalle sinisen taivaan alle :)
Nyt taas ollaan aika riipuksissa,kun saatiin lunta,mutta hienosti jaksetaan! :)
Kiits Rita & Virva =)
Puut eheyttävät aina.
Nyt lumisena ovat niin kauniita... =)
I love the way the sun catches the upper branches of this tree!!!
Thank You Dear Judy. =)
Lähetä kommentti