Dicentra formosa
Kävin alkuvuodesta Hanin kanssa katsomassa Baz Luhrmannin Australia-leffan ja itkin Hanin olkapään märäksi... Se ihmeellinen pikkupoika Nullah sai minut kyyneliin. Rakastan onnellisia loppuja. Niitä ei ole koskaan liikaa.
Näin eräänä menneenä yönä ikään kuin "jatkoa" tuolle elokuvalle unissani... Siinä seikkailivat jälleen Kidman, Jackman sekä Brandon Waltersin esittämä Nullah, - joka mielestäni on pääroolissa koko elokuvassa. =)
En muista enää (pitäisi aina heti herättyään kirjoittaa unensa ylös paperille tms) mitä kaikkea vauhdikasta pölyävässä Australialaisunimaailmassa hevosineen laukkaaville unihenkilöilleni tapahtui... Sen punertavan pölyävän maan ja iltaruskomaisemat muistan ja varsinkin sen, että aivan unen lopussa Nullah on aivan edessäni, katsoo minua ihmeellisillä lumoavilla silmillään ja kuiskaa:
- Walkabout!
Ja siihen minä herään...
Alitajuntani on sekoittanut keskenään elokuvan sekä Australian turismimainoksen "Sometimes, we have to get lost to find ourselves. Sometimes, we gotta go walkabout"...
Kuvituksena kesäpikkusydän (Dicentra formosa) eli Pieni särkynytsydän,
Broken Heart Flowers.
© UR
9 kommenttia:
minäkin tykkäsin kovin siitä leffasta...
Olen lukenut pari kirjaa aboriginaaleista...mielenkiintoista..
he tulevat oikeidn ihmisten maailmasta...
Niin oli minustakin se pieni Nullah-poika koko Australia-elokuvan pääosassa. Minusta Brandon-nimi ei sovi ollenkaan tuolle hurmaavalle aboriginaalipojalle, joka on tällä hetkellä kai noin 12-vuotias..
Tuohan kuullostaa jännältä tuo jatko-osa.. Jospa taas joku yö tarina saa jatkoa..
Luin neljä viimeisintä postaustasi. Aivan ihania vaaleanpunaisia kukkasia olet taikonut ilokseni!
Tuota elokuvaa en ole katsonut, mutta minunlaiselleni itkupillille se olisi varmasti hyvää terapiaa.
Australia-leffa pitää nähdä, mutta on niin pitkä.. Vaatii pitkän illan.
Täytynee etsiä tuo Australia-leffa.
Minua on siunattu uskomattoman hyvillä unenlahjoilla,ja katselenkin leffoja kaiket yöt :)
Ilmaiseksi
Pahus, kun joskus haluaisin katsoa ihan hereillä ollessani jonkun pätkän...
Unet ovat monesti aika todellisia.
Elokuviin on monesti hyvä muokata oma loppukohtaus.
Hei Hallatar,
En ole nähnyt elokuvaa mutta mitä kerroit siitä ja vallankin unesi oli hienosti kuvattu - jonnekin uuteen tunnut olevan matkalla ja sinne minäkin haluan olla matkalla siis johonkin aivan uuteen.
Australlia elokuvaa en ole nähnyt, mutta tarkoitus olisi se vielä joskus katsella. Unet ovat kyllä useasti mielenkiintoisia ja joskus niin todellisia.:) Ihanaa viikonlopun alkua sinulle.
Hanne
Sooloilija
Taika
Hannele
Arjaanneli
Tekosyy
Melita
Nekku
Kiitos kovasti kommenteista. =)
Minun tietsikkani on taasen epäkunnossa
ja tällä pojan koneella en osaa kirjoitella...
Täytyy odottaa että joku saapuu korjaamaan tietsikkaani...
Kaunista perjantaita kaikille. =)
Lähetä kommentti