Näkyviin tuli piha
jota reunusti rivi ratsuja.
Ne vaan seisoivat siinä.
Hiljaisina.
Toisiinsa kahlittuina.
UR
Tunniste: Antiikkikaupassa
21.1.2009
Kivettyneet vartijat
-
Näkyviin tuli piha
jota reunusti rivi ratsuja.
Ne vaan seisoivat siinä.
Hiljaisina.
Toisiinsa kahlittuina.
UR
Tunniste: Antiikkikaupassa
Näkyviin tuli piha
jota reunusti rivi ratsuja.
Ne vaan seisoivat siinä.
Hiljaisina.
Toisiinsa kahlittuina.
UR
Tunniste: Antiikkikaupassa
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Hieno, surullinen runo.
Kuva on kaunis, mutta runo avaa laajan yhteyden. Hieno kokonaisuus!
Kiitos Uuna ;P
Oikeasti minua harmitti etten saanut niistä parempaa kuvaa...
Miekin kyllä tykkäsin kovasti kuvasta. Vaalea ja pehmeä lumi ja sen vastakohtana tumma ja kova pinta. Lumi ja tuo harmoninen toisto ja kuvakulma tekevät kuvasta tyylikkään upean. Miulle tuli mieleen shakki, siinäkin on hevosia.
Mehtäsielu =)
Kuvataikuri-poikani piti minulle oppituntia valokuvaamisesta. =)
En näköjään hallitse edes omaa pokkarikameraani. =)
Kuvasta olisi voinut saada taidolla hienomman,
mutta kiitos siun sanoistasi.
Miullekin tuli mieleen shakkihevoset
tuolla paikanpäällä seisoskellessani.
Lähetä kommentti