Translate

3.12.2008

Mamapäivän satoa

-
















Eilen oli Mamapäivä. Luin Maman mukaani
antamista kuvalehdistä, että amerikkalaisen
tutkimuksen mukaan "onnettomat ihmiset
katsovat televisiota enemmän kuin onnelliset."
Pitäneekö tuo täysin paikkansa? Meillä ei ole
tosin televisiota katseltu sattuneesta syystä.
Olemmeko nyt sitten onnellisempia?

Samassa lehdessä todetaan kaamosväsymyksestä:
"Suklaa ilmestyy olohuoneen pöydälle ja sohva
vetää puoleensa."
Mutta eikö se olekaan ihan joka päiväistä
arkirutiinia kaikilla suomalaisilla? =)


Maman talon julkisivu- ja ikkunaremontti
on yhä kesken, mutta loppuvaiheessa. Vielä
ei päässyt laittamaan parveketta kuntoon,
eikä pesemään ikkuna- ja parvekelaseja.
Mutta ehkä jo ensi viikolla. Menen sitten taas
uudestaan pientä Mamaani katsomaan...

Mennessäni bussilla, edessäni istuva mies
jutteli kännykkäänsä:
- Olen nyt menossa sinne puotiin,
tuletko mukaan?
Mies kuunteli hetken ja sanoi:
- No, menen sitten yksin.
Mitäs tuliaisia mä sieltä toisin sulle?

Mie hymyilin hänen selkänsä takana. Ihana.
Harva mies miettii tuollaisia. Mukaan jonnekin
ottamista, mukavan kokemuksen jakamista,
tuliaisten tuomista, huomioon ottamista...
Sellaisista miehistä täytyy pitää kii.
-Lempeästi. =)




Viitteet Seura 48/2008

Amerikkalaistutkimuksesta

-

9 kommenttia:

Juulia kirjoitti...

Voi että, onpa ollut mukava mies!

Ja sitten on niitä ihmisiä, miehiä että naisia, jotka kaupassa ollessaan saa ajatuksen, että tuo-juuri tuo esine/tavara/juttu on sille ihanalle puolisolle/ystävälle/kummilapselle/omalle lapselle... Sitten ostaa jutun ja sopivan hetkenä antaa sen. "Näin tämän kaupassa ja tulit heti mieleeni!" Miekin oon joskus tuommoisia lahjoja saanut. Ne niin lämmittää mieltä! Ja olen itsekin tälläisiä ostoksia tehnyt...

Aurinkoista ja lämminhenkistä keskiviikkoa!!!

Hallatar kirjoitti...

Juulia =)))

Juu!
Mää muistan että siekin olet tuollaisia ostoksia tehnyt! =)
Tänäkin aamuna olen teetä juonut mukistasi ja kynttilät palaa nuissa olohuoneen lyhdyissä illoin. =)

Tässä yksi aamu miun lumiukkomukini tipahti
kuivauskaapista sitä ottaessani,
ja se hajosi...

Mutta onneksi on Taika... =)

Siunkin päivääsi aurinkoa
työkiireistä huolimatta. =)))

Volkkis kirjoitti...

En halua olla ilonpilaaja, mutta se mies oli menossa alko-merkkiseen puotiin ;-D ja linjan toisessa päässä oli todennäköisesti toinen mies.

Hallatar kirjoitti...

Hahahaaa Volkkis!! ;D

Ei, kyllä mies sanoi puodin nimenkin
mutta en halunnut sitä tuohon kirjoittaa. =)

Ihan toisenlaisesta kaupasta oli kyse. =)

Maruna kirjoitti...

Heräteostokset ja muut yllätykset toisille ovat oikein mukavia. Yhtä mukavaa on tulla yllätetyksi.
Muutama vuosi sitten äiti ja isä olivat majakkaretkellä. Äidin jalka oli kipeä eikä hän voinut kiivetä saarelle, majakasta puhumattakaan. Niinpä hän odotti veneessä. Parin päivän kuluttua posti toi äidille isän lähettämän majakkakortin ja terveiset sielläolotunnelmista. Äiti oli niin onnellinen, että soitti samantien kaikille lapsilleen, kun halusi jakaa tämän kanssamme.

Hallatar kirjoitti...

Maija =)

Oi. =)

Ei se huomaavaisuus ole aina kallista. =)
Se on tunnetta.

isopeikko kirjoitti...

Tuota voisi opettaa vaikka koulussa.

Elegia kirjoitti...

No on taas tutkimukset. Suurin osa näistä nykytutkimusta on ihan huuhaata ;D

Salakuuntelit aika mukavanoloista herrasmiestä ;-)

Hallatar kirjoitti...

Isopeikko =)

Se täytyy imeä jo äidinmaidossa. =)
Jotkut miehet ovat fiksuja luonnostaan,
jotkut eivät ikuna.

Peikko,
on ehdottomasti yksi fiksuimmista
centlemaneista
jonka tiedän. =)






Elegia =)

Eikös vaan.
Ja jotkut tutkimukset ovat itsestäänselvyyksiä
eli sellaisia, joita jo mummomme meille opettivat. =)

Mutta nyt ne ovat tiedettä kun ne julkistetaan tutkimuksina.


En olisi tohtinut salakuunnella miestä
mutta hän puhui niin kovaa.
Tai miun korvat ovat liian herkkäkuuloiset... =)