Eilen oli Mamapäivä. Luin Maman mukaani
antamista kuvalehdistä, että amerikkalaisen
tutkimuksen mukaan "onnettomat ihmiset
katsovat televisiota enemmän kuin onnelliset."
Pitäneekö tuo täysin paikkansa? Meillä ei ole
tosin televisiota katseltu sattuneesta syystä.
Olemmeko nyt sitten onnellisempia?
Samassa lehdessä todetaan kaamosväsymyksestä:
"Suklaa ilmestyy olohuoneen pöydälle ja sohva
vetää puoleensa."
Mutta eikö se olekaan ihan joka päiväistä
arkirutiinia kaikilla suomalaisilla? =)
Maman talon julkisivu- ja ikkunaremontti
on yhä kesken, mutta loppuvaiheessa. Vielä
ei päässyt laittamaan parveketta kuntoon,
eikä pesemään ikkuna- ja parvekelaseja.
Mutta ehkä jo ensi viikolla. Menen sitten taas
uudestaan pientä Mamaani katsomaan...
Mennessäni bussilla, edessäni istuva mies
jutteli kännykkäänsä:
- Olen nyt menossa sinne puotiin,
tuletko mukaan?
Mies kuunteli hetken ja sanoi:
- No, menen sitten yksin.
Mitäs tuliaisia mä sieltä toisin sulle?
Mie hymyilin hänen selkänsä takana. Ihana.
Harva mies miettii tuollaisia. Mukaan jonnekin
ottamista, mukavan kokemuksen jakamista,
tuliaisten tuomista, huomioon ottamista...
Sellaisista miehistä täytyy pitää kii.
-Lempeästi. =)
Viitteet Seura 48/2008
Amerikkalaistutkimuksesta
-
