Yksi ovi olisi raollaan
Yksi ovi aukeaisi
Jos uskaltaisin avata
Pelkään siihen koskea
Jos se onkin liian painava
U.R.
PS:
Ovessa oli minulle
liian vaikea lukko
.
30.8.2008
Yksi ovi olisi
.
Yksi ovi olisi raollaan
Yksi ovi aukeaisi
Jos uskaltaisin avata
Pelkään siihen koskea
Jos se onkin liian painava
U.R.
PS:
Ovessa oli minulle
liian vaikea lukko
.
Yksi ovi olisi raollaan
Yksi ovi aukeaisi
Jos uskaltaisin avata
Pelkään siihen koskea
Jos se onkin liian painava
U.R.
PS:
Ovessa oli minulle
liian vaikea lukko
.
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Kolme ensimmäistä säettä (riviä)on hieno runo. Tärkeää ja mielenkiintoista pohdintaa. Loppua ei edes tarvittaisi, koska kaikki on jo ensimmäisissä säkeissä.
Jos sittenkin uskaltaisin.. .
Kannattaisiko uskaltaa? Mitä tapahtuisi, jos sen avaisi?
Kiits Leijonainen =)
Ne loput kuvaavat miun luonnetta. =)
Olen tullut niin araksi...
Ehlana =)
Niin, se sopisi hyvin tuohon jatkoksi. =)))
Huomenna kokeilen... =)
Mehtäsielu =)
Sen näkee huomenissa. =)
Kerään voimia vielä tänään.
Silitän nätin vanhan puseron...
Kampaan hiukset nutturalle ja kokeilen avata
tuota ovea...
Lähetä kommentti