Muutto on melkein tehty. (Olenko vähän hidas?)
Kynnet ovat melkein kaikki murtuneet
tai muuten poikki, tai pureskeltu.
Kädet ovat entistäkin karheammat ja
sormenpäätkin jo ihan hellinä.
Aina vaan löytyy jostain siivottava tai
pestävä kolonen, lattia, hylly, kahdesta asunnosta.
Tai lisää muutettavia tavaroita.
Tai tavarat on tullut laitettua ihan väärään
paikkaan uudella puolella ja ei kun uusiksi järjestys...
Uuden kodon parvekelasitkin ovat nyt
puhtoiset, tai ainakin puhtaammat kuin
ennen. Ne lasit osoittautuivat hankaliksi pestä.
Eivät kaikki suostuneet aukenemaan...
Mutta mä suostuttelin niitä puhdistautumaan.
Tuossa puolisen tuntia sitten päätin
pitää pienen tauonpaikan ja lämmittää
eilistä muusia ja lihapulleroita, jotka
olivat meidän itsenäisyyspäiväateriamme.
Siinä mikrouunin muristessa kävin katsomassa
onko posti tullunna, ja olihan se!!
Postiljooni oli tuonut salaperäisen paketin,
ja luulen, että joulupukki on sittenkin olemassa
tai enkeleitä,
tai ainakin erittäin hyväntahtoisia tonttuja!!!
Kiitos hirmuisesti paketista lähettäjille. =D
*hali*
Kun itse antaa jotain muille, voi kohtalo
suoda saman myös itselle.
Näin. Iloisesti. Yllättäen. =)
Vielä kerran, sydämelliset kiitokset!!! =)
PS:
Kuvassa vinkkejä siihen, mitä kaapeista
löytyville lasipurkeille ja -lautasille voi
tehdä, näin joulunaikaan varsinkin...
