Vesiurut
juhlistivat itsenäisyyspäivää
Pikku-Vesijärvellä.
.
6.12.2007
Sinivalkoista juhlaa
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
On täytynyt olla upean näköistä, kun kuvakin näyttää noin hienolta!
Onpa hienot!
Katriina
Miihkali piti saada hiukan ulos
ja irti koneeltaan. =)
Ei muuta kun vesiurkuja kuvaamaan.
Väkeä oli ollut hurjasti
mutta kun väki harveni niin poika sai
otettua kuviaan...
Inkivääri
Ajattele suihkulähteisiin
musiikki mukaan ja värit, ja ne suihkuavat
musiikin tahdissa...=)
Tervetuloa kahtomaan.
Laittamassani linkissä oli ajat
jolloin ne ovat toiminnassa.
Nuo aiemmin kuvatut sorsat muuten usikentelevat samassa altaassa. =)
On se. Kaunista. Juhlavaa. Upea otos.
Mehtäsielu
Kiitos. =)
Minäkin pidän poikani kuvista kovasti.
Onneksi hän antaa miun lainata niitä. =)
tosi hieno kuva!!
Susannahipsukka
Niin miustakin. =)
Kerron kuvaajalle
että hänen kuvastaan pidetään. =)
Lähetä kommentti