Hirmu pimeää. Pimeänpimeää.
Sade piiskasi ikkunapeltejä, mokoma...
...ja tiputteli tahallaan isoina pläjäyksinä vettä
pellille, kuin kuupanlorauksin saunankiukaalle,
niin että sisäisen kelloni ollessa sekaisin
se vähäinenkin yöuni siinä metelissä pakeni.
Ihan kuin tuo syksypuukin
yrittäisi ulos tuosta kuvan asettamista rajoista...
Tahtoen poksauttaa kaikki oksat viuhtomaan
näyttöpäätteen ulkopuolelle, vetäen kaiken
mahdollisen pöydältä mukanaan.
Miun kahvimukini, hiireni, hiirenjumppamattoni,
purkkapussini ja tuon laskupinoni...
-Sen se voisikin napata
ja heittää pihalle sateeseen kastumaan. =)
Olisipa mukavaa
jos ei tänään tarvitsisi mennä mihinkään,
saisin syventyä virkkaamaan,
mutta kun tarvii lähteä...
Tällaisella hetkellä
on hyvä muistella
...millaista oli ihan muutama kuukausi sitten
tuossa parvekkeella,
kun miun ihana ruusuni kukoisti.
Niistä tunnelmista syntyy hyvä, vahva,
sielua vahvistava kontrasti.
Miksi miun tekee mieli jäätelöä
aina kun näen tuon alemman ruusukuvani?
Mascarponejäätelöä ...
.
7 kommenttia:
Viikonlopun aikana täälläkin oli tuuli riipinyt lehdet puista. Kaduilla oli kasoittain lehtiä. Mukavasti kahisi jalkojen alla.
Tuosta "kuupanlorauksin" tuli mieleen torstai-ilta ystävien seurassa. Vieressä istuva kertoi tutustaan, joka oli sairastunut rintasyöpään. Asianmukainen leikkaus oli tehty ja haavat olivat tulehtuneet. Sitten hän sanoi, että vieläkin rinnan alapuolella oleva haava vähän repsottaa. Ne ovat nyt kuupassa.
Minä ihmettelemään, että miten niin kuupassa?
Kyse oli kuitenkin synttäri, vai oliko hääpäivän vietosta Kuubassa... =)
Täälläkin tuuli selvästi pyrkii tupaan, kun kolistelee ja puhisee nurkissa. Onneksi on kesäkuvat - ruususi on ihana:)
Äh. Minua tympii koko syksy. Saisi jo tulla vähän pakkasta, että tämä sade loppuisi.
Oikeastaan haluan takaisin lämpimään!
Sukulaissielu
Kadulla tullee
asfaltti kiiltää... =)
Just kävelin kotiin niljakkaissa lehdissä
joita oli kadulla.
Teki mieli mennä sinne nurmikolle
jossa olisi voinut potkia lehtiä edellään.
Ja koirankakkoja...; D
Myy
Haha!
Semmonen kuuppa.
Mutta siis vakava asia.
Toivottavasti kaikki saatiin pois.
Moni ei edes ymmärrä koko
kuuppa sanaa.
Siksi tuokin oli vähän kuin testi... =)
Sää ilmeisesti tiesit. =)
Inkivääri
Onneksi ei enää päivällä satanut niin
saattoi kävellä pitkin kaupunkia.
Kiits!
Määkin rakastin mun ruusua. Se on nyt
maalla, mun Mamin puutarhassa.
Toivottavasti ensi kesänä ja monina seuraavina
se ilahduttaa Mamia. =)
Ipi
Niin miekin lähtisin...
Jonnekin Välimeren rannalle...
Voisin henkeni pitimiksi vaikka
tanssia tiputanssia. Hattu hiekkarannalla. =)
Pimeää, sateista ja tuulista on tosiaan ollut.
Pitääkin katsella kesän valokuvasatoa piristyäkseen. Ruusukuvasi on kaunis :)
Lisbetti
Soon syksyä...
Kiits kuvakehuista...
Lähetä kommentti