Isoisäni (isäni puolelta) G.P. oli aikoinaan opettajana Lohjansaaren koulussa. Hän harrasti puiden varttamista. Jossain siellä, niissä maisemissa, saattaa kasvaa yhä mm hänen pihlajaomenapuunsa...
Olisinpa saanut joskus tavata hänet...💔 Joskus avioerolapset jäävät vaille toisen vanhemman suvun olemassaoloa elämässään...
♡
Siellä, entisen isoisän koulun lähellä, kasvaa myös Suomen kauneimmaksi sanottu puu, Paavolan tammi.
Minäkin halusin nähdä tuon ihmeellisen puun, ikitammen, josta onkin tullut melkoinen julkkis...
Tapaamisellemme puun kanssa järjestyi tilaisuus kun Hani kyseli viime sunnuntaina, mihin mentäisiin, kun hän ei halunnut istuskella täällä Keravalaisessa kuumassa kerrostalossa kauniina sunnuntaipäivänä.
Tuli mieleeni että hei, jos kerran hänen tekee mieli ajella, niin mennään katsomaan se ihmeellinen puu!
Hani tiesi heti mitä tarkoitin ja suostui.
Kamerat matkaan vaan ja menoksi.
Eikä aikaakaan kun jo olimme
saarella ihailemassa vehmasta maisemaa.
saarella ihailemassa vehmasta maisemaa.
- Ja näin komean rakennuksen, jossa minun isoisäni on joskus asunut ja toiminut opettajana...♡Onkohan siellä vielä muistoja hänestä? Hänen perheestään?Onkohan isäni pikkupoikana kiipeillytPaavolan tammessa?Minun oli pakko nähdä tämä puu. Se on minulle erityinen.
Lohjalla
oli yhä kesä.
Kaikki näytti hyvinvoivalta ja vehmaalta.
Ehkä kesän näännytyshelle ei päässyt tekemään
Ehkä kesän näännytyshelle ei päässyt tekemään
täällä samanlaisia kuivuustuhoja kuin muualla maassamme...
Paavolan tammikko on valtakunnallisesti arvokas lehtoalue, joka kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Se sijaitsee Lohjalla Lohjansaaressa. Alueella on Suomen kauneimmaksi mainittu tammi Paavolan tammi. Tammikko rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi 1994.
Alue on osittain yksityisillä mailla. /Wikipedia
Lehtometsässä on ihana tuoksu.
Erilainen kuin havumetsässä.
Metsässä kulkee erityinen rastipolku,
josta saa tietoa alueen kasvillisuudesta.
Polku kulkee upeassa lehtimetsässä,jossa kasvaa runsaasti tammea,metsälehmusta ja pähkinäpensaita.
Siinä se viimein oli!
Se tuntui jotenkin heti tutulta...
💚
Tammia pidettiin ukkospuina, mahtavien jumalien asumuksina. Puu symboloi hedelmällisyyttä, viisautta ja hyvää onnea.
- Siitä tuleekin meille edelleen tuttu tapa koputtaa puuta.
Tammen iäksi on arvioitu 300–400 vuotta ja se kasvaa epätodennäköisessä paikassa kuusimetsän aukiolla. /Yle/Areena
- Ottakaa toki huomioon ettei tammi
ole koko ikäänsä kasvanut kuusten
keskellä, vaan luultavimmin ensin lehdossa
ja myöhemmin pellon keskellä...
"Luulen että sata ja kaksikin vuotta voisi tammelle hyvin lisätä tekemättä suurtakaan virhettä. Ilman vuosirenkaitten tutkimista tammen ikää ei kuitenkaan saata varmuudella tietää ja ehkä hyvä niin. Mielikuvitus saa vapaasti laukata. Siten tammi on voinut pienenä nähdä jopa Agricolan kun tämä on matkannut reellä talvella Turusta kohti Porvoota ja Venäjää sitten.
Tammen kasvua on varmasti hidastanut se, että piskuinen taimi on aikanaan saanut kasvupaikakseen laakean kallion josta se on hitaasti ulottanut juuriaan sen ympärille levittäytyneisiin peltoihin ja niittyihin. Suomessa tammi ei kasva nopeasti edes hyvässä maassa minkä olen ehtinyt nähdä oman taloni pihamaalla jo 34 vuoden ajan; entäpä sitten kallion päällä. Kallion, johon on hakattu jopa pieni kiviympyrä kuin menneitten pakanuuden aikojen muistoksi.
Kallio on siten myös itsessään kiintoisa. Luulin hetken, että siinä olevat kivetkin olisivat olleet vanhan kivikautisen haudan peittoa, mutta muuan mies, joka tammea kuvasi, kertoi että ne on nostettu aikanaan pellosta. Nyt pelto tammen ympärillä on enää muisto ja alue metsitetty puuyhtiön toimesta. Jopa niin että istutetut kuuset alkoivat uhata tammen olemassaoloa, kunnes niitä onneksi sen ympäriltä äskettäin kaadettiin."
Kun ikitammesta joskus aika jättää,
on sen seuraajia jo ihan vieressä varttumassa,
- jollei tallaannu...
on sen seuraajia jo ihan vieressä varttumassa,
- jollei tallaannu...
Lehdon pitkospuita.
Tammea ympäröivät istutettujen kuusten rivit,
joiden juuristoa peittää hento vihreä
lehtokortematto.
Olen aina rakastanut lehtokortteita.
Paavolan tammikon kasveja.
Tämä voisi olla haisukurjenpolvi.
Näistäkin kasvaa joskus suuria tammia,
jos kasvaa saavat.
Tänä vuonna (2019) ei olekaan niin hurjaa
tammenterhosatoa.
Viime ja toissavuonna niitä oli paljon,
mm tuolla itä-Lahden, eli Nastolan suunnalla.
Kyllä minä kaksi tallaantunutta
terhoa löysin läheltä isoa tammea.
Laitoin ne talteen.
Jospa meillä joskus vielä on koti
jossa olisi piha...
Entisen kodin pihaan jäi
istuttamamme tammi
ja 12 muuta puuta.
*****
Joka on istuttanut puun
ei ole elänyt turhaan
-Vanha kiinalainen sanonta
Sudenkorento ja minä
pidimme tuijotuskisan.
Minä kai voitin koska se
luovutti ja lensi tiehensä.
Lohja on oikea omenapitäjä.
Lehdossa kasvoi villiomeniakin.
Kävijämäärien kasvun myötä tammi on saanut ympärilleen tarpeelliset aidat, sillä sen massiiviselta vaikuttavat juureteivät kestäisi jatkuvaa päälle astumista.
Tammen ympärillä on juu, kyllä, suojaköysi, mutta ihmiset tuntuvat luulevan, että heidän kuuluu liikkua suojaköyden SISÄpuolella?!?!
Köyden ulkopuoli oli koskemattomamman näköistä, kuin täysin tallattu köyden sisäpuoli...
Muualla metsässä ihmiset olivat osanneet käyttää polkuja ja pitkospuita, ainakin syksyllä 2019.
Edit: Keväällä 2020 polutkin olivat kyntöpeltoina leveiltä alueilta kun metsissä nyt ovat valitettavasti myös he, jotka eivät koskaan metsissä ole ennen olleet... =/
Mm ne polku- ja sähköpyörät tekevät metsäpolut hirveiksi meille kävelijöille kävellä...
Voisiko ne pyörät pitää tiellä, please?
*************
Paavolan tammi saisi elää
vielä satoja vuosia lisää,
niin vanhaksi kuin suinkin
sen on mahdollista elää
täällä maan päällä. Olen joskus kirjoittanut
runonkin tammesta:
Tammi
Kasvaa hyvin hitaasti
Seisoo paikoillaan vankasti
Vaikka maailma muuttuisi
Mitä
tahansa
ympärillä
tapahtuisi
Aivan maailman tappiin asti
-Una Reinman
*************
