29.6.2011

Veronica chamaedrys

























Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Nurmitädyke on yksi lempikukkiani.
Ei sitä voi olla rakastamatta!



Lapsuuden kesinä 
siskon kanssa 
kerättiin näitä 
nurmitädykkeitä 
vesilaseihin keittiön pöydälle 
Ja Maman valkoisella 
puuvillapöytäliinalla 
oli paljon varisseita 
sinisiä kukkia

-Una Reinman- 

10 kommenttia:

jarna kirjoitti...

Minunkin lempikukkiani!
Mukavaa päivää Una!

♥ Hannele kirjoitti...

mummun silmälaseiksi kutsutaan myös,
pikkasen löytyy omasta paratiisistani.

Anna kirjoitti...

Voi miten suloinen lemmikki.
Yritin pojan haudalle saada kasvamaan, mutta pakkanen puri :-(
Eikös olekkin ihana sää? Tämä on kesää, ihanaa!

Unelma kirjoitti...

Lapsena minäkin tuota erityisesti rakastin, silloin ei ollut niin paljon puutarhakukkia kuin nykyään.

AAMU kirjoitti...

Pieni ja hentoinen kooltaan ja siniväriltään, kuin unesta.

Nina kirjoitti...

Ihana sininen sävy!
Minäkin olen kyseistä kukkaa taitellut maljakkoon jo lapsesta.

Mukavia kesäpäiviä sinulle! :)

Harakka kirjoitti...

Se on vieläkin munkin lempikukkiani, ne on kauniita.
En muistanut niiden nimiä, mutta nyt tuli sekin selväksi, luulin joiksikin orvokin tapaisiksi.
Hyvää viikonloppua sulle!

Una Reinman kirjoitti...

Kiitos kovasti

Jarnalle
Hannelelle
Annalle
Unelmalle
Aamulle
Ninalle
ja Harakalle kommenteista. =)

Näin kesällä tulee vähemmän oltua tässä koneella niin meinaa jäädä kommentteihin vastailematta ihan vahingossa!

En ollut koskaan kuullutkaan jotta mummun silmälaseiksikin niitä kutsutaan. =))))

mm kirjoitti...

Nurmitädykehän näyttää olevan kuin pieni orkidea!

Una Reinman kirjoitti...

MM,
niin moni kukka on. =D
Pieni mutta niin täydellinen...