Harmaita hurmaajia

Talventörröttäjät ovat oikeita lintujen ystäviä. 

Ne on miltei kaikki jo tyhjennetty siemenistä. 

Pelkät tyhjät tarjottimet jäljellä. 

Välillä on pelkkiä harmaan sävyjä. 

Varmasti ainakin viisikymmentä...

Jokin väri ei suostu häviämään massaan

harmaanakaan päivänä,

niin kuin nuo valamonruusujen vihreydet.

Pihan rakas hopeapaju. 

Se heittelee tuulella oksia alas. 

Karsii itse huonot osiot itsestään 

niin ettei meidän tarvi kuin ihailla sitä.

Tässä hopeapaju halailee pihakoivua. 

Hopeapaju, hopeapuu, on varsin koristeellinen. 

 

Eikö vaan? 

Sen oksat tuollai kiemurtaa... 

Pihlajan marjojen rippeitä. 

Ihme että niitä on yhtään 

kun sellainen suuri rastasparvi niitä kävi 

kähveltämässä harakoiden kanssa. 

Terttuseljakin on aivan tyjennetty 

kaikista marjoista. 

Sen marjoilla herkuttelivat 

sekä varpuset että harakat. 

Selja on valmiina jo keväiselle aamulle, 

jolloin se voi haukotella silmunsa auki. 

Seljan viimeinen marja. 

Pakastettuna. 

Pajunkissatkin jo kurkistelevat oksistaan. 

Lähimetsän puissa oli hauskoja hahmoja 

eräänä sunnuntaina. 

Risusydämiä, haamuja ja muumeja... =) 

Takapihan kuuset lumisateessa. 

Nämä ihanaiset hieman nappaavat 

länsituulta itseensä ja 

suojaavat taloa. 

Oravanpesäkin oli tuolla 

mutta tuulella se tipahti...