Missä tahansa liikummekin, silmäni löytävät
aina taloja, joissa olisi noin niin kuin
pienen pintaremontin tarvetta.
Tämä rakennus reissullamme, sijaitsi Gibraltarinsalmella,
Tarifan kaupungissa, ja sen korjaaminen lienee mahdotonta,
koska meri kyllä tuhoaa kaiken alle aikayksikön.
Merkillistä että tuonne rannalle on kellekään edes koskaan
tullut mieleenkään rakentaa talo.
Luonto ottaa omansa
eli vapaan rantansa takaisin
ennemmin tai myöhemmin.
Tämä hieman vajavainen talo sijaitsee vuorilla.
Näen sen kauneuden,
vaikka siitä nyt puuttuukin muutama palanen...
Kaikkein lohduttomin oli varmaankin tämä
laakson talo, jossa enää muutama pystyssä oleva tiiliseinä
kertoo siinä paikalla joskus jonkun asuneen,
rakastaneen, eläneen,
7 kommenttia:
Tuota ensimmäistä taloa katsellessa, tuli mieleen, minkälaista siinä oli asua, kun meri oli oikein huonolla tuulella.
Raunioituneet talot kertovat monta tarinaa, vaikkeivat ne niitä ääneen lausu.
Kiitos mukavasta postauksesta. Itselläni lähti luovuus laukkaamaan, kuinka ihania puutarhoja voisi kunnostettujen talojen ympärille rakentaa. Huomioida kasvuolosuhteet ja luonnon vaatimukset. Ja merenrantatalollahan on jo valmis unelma, kuin sininen kukkaketo <3
Tuo rannalla oleva talo kiehtoo kummasti...:)
Niinpä...
Paras paikka puutarhalle on varmaankin tuo alimmainen, laaksossa sijaitseva.
Ok. Kaikkein mahdottomin paikka. Mutta jos pitää ikuisesta (kovasta) tuulesta ja siitä että se vie kaiken mennessään, mikään ei takuulla kasva merivedessä ja että aallot ylttyvät ikkunoihin asti niin mikäpäs siinä... =P
Keskimmäinen sijaitsee turhan lähellä sähkölinjaa..
Lähetä kommentti