Nikolainkirkko

"Kirkon rakennuskustannukset maksettiin Venäjän keisari Nikolai I:ltä otetulla 2,6 miljoonan ruplan ja 37 vuoden kuoletusajan lainalla, josta tuomiokirkon rakennuskustannusten osuuden voi arvioida olleen noin miljoona ruplaa. Samaa lainaa nimittäin käytettiin Turun jälleenrakentamiseen tulipalon jälkeen. Tuomiokirkon rakennustyöt aloitettiin 1830. 

Engelin kuolinvuonna 1840 kirkko oli niin valmis, että siellä voitiin samana vuonna pitää yliopiston 200-vuotisjuhla. Rakennustöiden valvontaa jatkoi Engelin kuoleman jälkeen hänen apulaisensa E. B. Lohrmann, jonka johdolla kirkon ulkoasuun tehtiin merkittäviä muutoksia. Kirkko vihittiin käyttöönsä virallisesti vasta 15. helmikuuta 1852^[6] jolloin se nimettiin keisari Nikolai I:n ja Pyhän Nikolauksen mukaan Nikolainkirkoksi. 

Suomen itsenäistyttyä 1917 venäläiseksi koettu nimi vaihdettiin Suurkirkoksi. Kun Helsingin hiippakunta perustettiin 1959, Suurkirkosta tuli Helsingin tuomiokirkko. Nimitys Suurkirkko on kuitenkin jäänyt jossakin määrin puhekieleen."

Lähde Wikipedia

 Minun mielessäni Senaatintorin komistus
on kuitenkin nimeltään Nikolainkirkko.
Miksi sitä nimeä ei voisi ottaa takaisin? 

 Kupolit hohtivat...
(En ollut tiennyt että niissä on tähtiä!)

Pylväät ylvästelivät... 

Valkoinen seinä häikäisi turisteja... 

 Katolla kurkistelee apostoleja, 

joista tuo yksi (ylin kuva) näyttää melkein Anssi Kelalta. 

-Vaikkei Anssi mikään apostoli olekaan.

Pylväissä on aina jonkinlaista taikaa... 

Mikä työn uurastus, kauneus ja voima niistä henkiikään... 

Nikolainkirkon edustalla seisoo Aleksanteri II...

Tuomiokirkon edustalla vartioi Aleksanteri II:n patsas. Hän oli aikanaan mieluinen tsaari suomalaisten keskuudessa. Patsaan jalustassa komeilee naishahmo joka nimettiin Suomi-neidoksi. Neito edustaa lakia ja samanlainen naispatsas koristi aikoinaan myös Suomen eduskunnan istuntosalia. Nyt sen sijoituspaikkana on Presidentinlinnan valtiosali. Sama karhuntaljaturkkinen naishahmo koristaa Runebergin esplanadilla seisoskelevan Runebergin patsaan jalustaa.

Ensimmäisen kerran oli näin lähellä Nikolainkirkkoa 

ja istuin jopa sen rappusilla. 

Oi, mitä rappuset ovatkaan nähneet...

Mielessäni pyöri myös haikeutta katsellessani
ihmis- ja liikennevilinässä kuhisevaa Senaatintoria, koska sen
pinnan alla, ihan lähellä meitä eläviä, lepää
1600- ja 1700-luvun hautausmaan vainajia,
ilman minkäälaista muistomerkkiä.
Kuin eivät koskaan olisi olleetkaan olemassa.

Eri puolilla kaupunkia on kylttejä: 

Älä ruoki lintuja. 

 Siihen kieltoon on syynsä... 

 Jotkut kuitenkin ruokkivat.

Lokithan nappaavat hirveän päähän käyvän kirkunansa myötä
jopa käsistä kaiken syömiskelpoisen minkä irti saavat.

Myös niiltä, jotka eivät haluaisi jakaa 

ruokiaan lokkien kanssa...

Älä siis ruoki lokkeja. 

Kalastakoon ne omat ruokansa vesistöistä, 

 niin kuin niiden kuuluukin.