20.8.2012
Kuulitko sinä kuiskauksen?
Labels:
Unan runokortti
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Kyllä minä kuulin ja sain tuntea sille myös vahvistuksen. Tuli halla, monta miinusastetta, veis mustikat ja teki alkua ruskaväreille.
I love those blossoms!!
vielä kuunnellaan kesätuulia lapsenlapseni kanssa, siitä puhuttiin eilen. Ja kuunneltiin...
Ihana syysoranssi!
Syksy tulee vielä ihan varpaisillaan pikkuaskelin.
Aimarii =)
Oijoi, veikö Halla mokoma mustikat!? Rontti oli...
Judy =)
I love this plants leaves and the way how it grows. <3
Hannele =)
Soon niin epistä kun sää asut siellä paljon etelämmässä. =)
Irene =)
Viime yönä se harppasi täällä aikamoisen loikan. Mies aamulla joutui jo raapimaan jäätä auton tuulilasista...
Lähetä kommentti