Jotain vihreää valkoisuuden keskellä,
eli keijunmekko (Rhodochiton atrosanguineus)
piristyneenä muutamista aurinkopäivistä.
piristyneenä muutamista aurinkopäivistä.
Muutamia krookuksia (Crocus vernus, Grand maitre)
jo ikkunalla...
jo ikkunalla...
Vintin ikkunalla
on pieni erä orvokkeja ja muutama keijunmekko itämässä.
Isompaa määrää en voi laittaa itämään
ennen kuin ulkoseinä- ja yläkerran ikkunaremontti ovat ohi...
10 kommenttia:
Oi Sinulla jo vihertää suloisesti. Minulla santut työntää lehteä siihen malliin, että kuun lopulla on pakko jakaa puoliksi kahteen ruukkuun..
Kevään vihreä on kaikkein kauneinta.
Anna, sie oletkin siis se varsinainen viherpeukalo, koska santtuja on hirveän vaikeaa saada kasvamaan!! =)
Hannele
Näin on. =)
Vaikka nyt ikkunasta katsottuna onkin vielä häikäisevän valkoista. =)
Pelakuut piristyivät myös heti valon lisääntyessä.
Verenpisaran selviytymistä jännitän vieläkin, olisi niin erikoinen, kaunis sininen.
MK
Aivan, nekin ovat heräämässä. Miekin omista pelakuistani taisin tuon toisen blogin puolella kertoillakin: http://kotikoto.blogspot.com/2012/01/aina-se-on-mielessa-puutarha.html
Toivon, että siun sininen verenpisara lähtee uuteen kesäkukoistukseen. Sehän on vallan siniverinen. =) <3
Olisi kai aika vaihtaa santteihin multa. Teeruusu myös pukkaa uutta versoa. Helmhelmikuuta sinulle!
Tuoreen vihreä on jo kevään merkiksi tulkittavissa.
Mitä Sinulle nyt kuuluu?
Onko vielä ne neuleet otsassa?
Ihania vihreitä kevättuulahduksia
Sinulla jo on kasvanassa!
Lämmintä ja leppoisaa viikonloppua,
kun pakkaset ovat vähän hellittäneet, täällä ainakin!☺
Kiitokset Liisa, Aamu ja Herne )
Taivas on niin sininen ja tästä aukeaa hieno pakkasaamu.
Herne, tikit on poissa mutta kipu ei. Mutta hissuttelen... <3
Kiitokset Liisa, Aamu ja Herne )
Taivas on niin sininen ja tästä aukeaa hieno pakkasaamu.
Herne, tikit on poissa mutta kipu ei. Mutta hissuttelen... <3
Lähetä kommentti