2.7.2011
Vkl
Labels:
Unan runokortti
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

5 kommenttia:
Kesäillat on onneks pitkiä ja valoisia.
Tai voisi pysäyttää kellot joksikin aikaa.
Hannele,
mutta uni tulee vaikka olisi valoisaa... =)
Aamu,
kellon seisahtuvan tahdot?
Älä huoli..kun pääset minun ikääni, niin jokainen päivä on sunnuntai :-) Verhoilla saan yön hämäryyden ja suloisen unen!
Anna,
oi miten kuulostaa ihanalle,
jokainen päivä olisi sunnuntai... =)
Verhoja meilläkin kovasti ikkunoissa jopa vanhat pussilakanat,jotta hämärä toisi unia.
Kaunista kesäiltaa siulle Anna. =)
Lähetä kommentti