Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Nurmitädyke on yksi lempikukkiani.
Ei sitä voi olla rakastamatta!
Lapsuuden kesinä
siskon kanssa
kerättiin näitä
nurmitädykkeitä
vesilaseihin keittiön pöydälle
Ja Maman valkoisella
puuvillapöytäliinalla
oli paljon varisseita
sinisiä kukkia
10 kommenttia:
Minunkin lempikukkiani!
Mukavaa päivää Una!
mummun silmälaseiksi kutsutaan myös,
pikkasen löytyy omasta paratiisistani.
Voi miten suloinen lemmikki.
Yritin pojan haudalle saada kasvamaan, mutta pakkanen puri :-(
Eikös olekkin ihana sää? Tämä on kesää, ihanaa!
Lapsena minäkin tuota erityisesti rakastin, silloin ei ollut niin paljon puutarhakukkia kuin nykyään.
Pieni ja hentoinen kooltaan ja siniväriltään, kuin unesta.
Ihana sininen sävy!
Minäkin olen kyseistä kukkaa taitellut maljakkoon jo lapsesta.
Mukavia kesäpäiviä sinulle! :)
Se on vieläkin munkin lempikukkiani, ne on kauniita.
En muistanut niiden nimiä, mutta nyt tuli sekin selväksi, luulin joiksikin orvokin tapaisiksi.
Hyvää viikonloppua sulle!
Kiitos kovasti
Jarnalle
Hannelelle
Annalle
Unelmalle
Aamulle
Ninalle
ja Harakalle kommenteista. =)
Näin kesällä tulee vähemmän oltua tässä koneella niin meinaa jäädä kommentteihin vastailematta ihan vahingossa!
En ollut koskaan kuullutkaan jotta mummun silmälaseiksikin niitä kutsutaan. =))))
Nurmitädykehän näyttää olevan kuin pieni orkidea!
MM,
niin moni kukka on. =D
Pieni mutta niin täydellinen...
Lähetä kommentti