27.6.2011
Puutarhassa
Labels:
Juhannus,
Kesä,
Maman puutarha
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kaunit kukat. Herkkä tuo varjolilja.
Kiitos Amalia!
Mie ihan rakastan varjoliljoja. =)
Omassa kukkapenkissäni on pienellä alullaan yksi.
Ne muut, keväällä löytämäni sipulit joita luulin varjoliljoiksi, eivät sitä olleetkaan vaan tikerinliljoja. Pettymys, mutta söpö pettymys. =)
Nämä kukat on tosiaan kuvattu Mamani puutarhassa Juhannuksena.
Lähetä kommentti