...
♥
♥
Paitsi meilläpäin viuhuva myrskyinen
kiukkuinen tuuli
aikoo kiskoa kaikki lehdet irti...
12.10.2010
Jossain vielä on lehtiä
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Heipsistä Una!
Meillä on myös tuuli viuhunut sellaisella voimalla ja yölläkin humisi melkoisesti, ihan koirulimmekin haukahteli. Vielä on lehtiä ainakin meidän pihassa, kunpa saisin intoa niiden haravoimiseen.
Ulkona jo pakkasasteita, mutta onneksi sisällä on lämmintä.
Iloa lokakuuhun ja kynttilöiden tuiketta! :)
Täällä tuuli on jo aikaa repinyt lehtipuut alasti.
Nyt sataa lunta, hämärtää ja näyttää niin talviselta. Tuntuu, että syksy jäi kesken.
Hei Nina ja Aimarii =)
Täällä alkaa myös olla alastomia puita ja pensaita. =/
Se on niin surullista.
Lähetä kommentti