Translate

8.11.2007

Kaikessa kauniissa...

.















On mukana jotain surullista...
Mutta onko kaikessa surullisessa
mukana kuitenkin jotain kaunista?
Edes niitä muistoja?







Yksityiskohta Valokuvatorstain metsäkuvahaasteeseen.

22 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

...eräs yksityiskohta aiheesta.

Hallatarinoita kirjoitti...

Harmaasusi
Näin ajattelin... =)

Anonyymi kirjoitti...

Kauneus liikuttaa. Suru koskettaa.

Olli kirjoitti...

Kaikessa kauniissa on mukana jotakin surullista.. mutta suru onkin yksi olennainen osa rakkautta.

Hallatarinoita kirjoitti...

Paju
Jotenkin oma olo on eilisen vuoksi niin kyyneleinen
etten löytänyt muuta kuvaa...

Olli
Kauniisti sanottu...

sivuaskel kirjoitti...

Metsänsiimes kyynelehtii - ja toisaalta kastepisara on elämänvoima lehtivihreälle.

Hallatarinoita kirjoitti...

Sivuaskel
Hyvin sanottu.
Kaikki tarvitsevat toisiaan...

Anonyymi kirjoitti...

Surussa on jotakin kaunista vain silloin kun se on tarpeeksi kaukana.

Anonyymi kirjoitti...

Joo, tuo oli kyllä ihan totta. Tuo Katriinan lause.

T: S.

KirsiMy kirjoitti...

Jos ei olisi rakkautta, ei olisi surua. Olisi vain pelkoa ja turvattomuutta.

Anonyymi kirjoitti...

Koekettava, kaunis,hyvin tähän päivään sopiva.

Anonyymi kirjoitti...

Koskettavan kaunista...Ajatukset ovat pysäyttäneet tuohon eiliseen. :(

Hallatarinoita kirjoitti...

Katriina
Ehkä helpottaa
jos löytää sittenkin jotain kaunista
sieltä surunsyövereistä


Ässä
Sitä ei heti huomaa...
Sen kauneuden näkee vasta toinnuttuaan
alkujärkytyksestä
Kauneutta ovat ne kaikki muistot...


Kirsi Mylllyniemi
Olet oikeassa.
Rakkaus kantaa.
Surunkin yli.


Hilkka
Takki on tyhjänä
varmasti monella...

Tarjuska
Näin on...
Mielessä koko ajan
Liput puolitangossa...
Voi heitä kaikkia...

Katili kirjoitti...

Ehkäpä tosiaan surussa on jotain kaunistakin, ainakin tässä kuvassa on kauneutta. Sanatonta.

Hallatarinoita kirjoitti...

Katili
Kiitos...
Tänään mieli on väkisin apea...

Inkivääri kirjoitti...

Kaunis kuva - kyynel. Kyllä surusta ja tuskasta on vaikea kauneutta löytää...

Hallatarinoita kirjoitti...

Inkivääri
Miustakin nuo ovat nyt tänään kyyneliä
vaikka kuvaushetkellä ne olivat pisaroita...

Anonyymi kirjoitti...

Läheltäkin katsottuna kaunista tämä vihreys. Suru monilla mielessä silti.

Neulekirppu kirjoitti...

totta. Suru ja ilo ovat sisaruksia.

Hallatarinoita kirjoitti...

Käpsä
Uskon että on. Tässä itse kullakin...
Maailma on välillä mieletöntä.

Neulekirppu
Voivat ollakin.
Toinen on se tumma
ja toinen vaalea sisarus...

Myy kirjoitti...

Voiko ylipäätään tuntea todellista iloa, ellei koskaan tunne surua?

Hallatarinoita kirjoitti...

Myy
Niin.

Tai toisinpäin?
Jos ei ole koskaan surrut,
kuinka voi tietää että on onnellinen?