Kiitos Chilimoon vastauksesta!
Otin chiliruukut sisään jo viime viikolla ja aivan selvästi ne pari chiliruukkua jotka partsille jäivät, ovat nyt paleltuneet... =(
Mutta toisaalta haaveilenkin niihin ruukkuihin talveksi parvekkeen somistukseksi paria timanttituijaa tms ikivihreää, jos nyt rahavarat antavat jossain vaiheessa myöten...
Näköjään chili pitää siitä, että sen multa pääsee välillä kuivahtamaan?
Taisin kesähelteillä liikaa kastella ressukoita. =)
Se chili, joka kasvoi sisätiloissa, on vankempi varreltaan ja pontevampi lehdiltään, kuin ulkona kasvaneet. Ulkona niistä tuli pitkiä ruikkuja. Jospa ne olikin niitä lipputangon siemeniä
Ruukut sisätiloihin tuotuani niistä levisi vitsauksenkaltainen lauma pikkukukkakärpäsiä tai -itikoita tms, joita saa olla myrkyttelemässä ruukkujen mullasta harva se päivä.
Pitää vaan ensin kysellä keuhkoputkentulehduspotilaalta, tarviiko hän mitään? Onko hänellä nälkä? Jano? Vessahätä? Ai ei. Hän lukee? Nukkuu? Piirtää?
-No sitten mää laitan tän oven vähäksi aikaa kiinni...
Seuraavaksi ruukut partsille ja pikainen mullan myrkytys, odotus ja kohta voipi parvekkeen tuuletuksen jälkeen napata rehut taas sisälle. Sitten voikin taas avata potilaan huoneen oven. Ja varmuuden vuoksi tuuletus hänen huoneessaan pikaisesti.
Seuraava ohjelmanumero, jossain vaiheessa,
on kuolleiden ötököiden imurointi ruukkujen alta.
Ihanalle ruusulleni vihreä myrkkypullo saatiin liian myöhään. Se raukkaparka oli kauttaaltaan pikkuisten ötököiden seittien peittämä... =(
Myrkytin kuitenkin senkin ja lopulta leikkasin ruusun viiden sentin mittaisiksi tyngiksi sydän tuskaa tuntien... Juurakon vien Maman ihanaan puutarhaan. Jospa ruusu talven oikeassa puutarhassa lepäiltyään jaksaisi keväällä lähteä uuteen kukoistukseen ja tehdä siellä, oivallisissa olosuhteissa uusia ihmeellisiä kukkia.
Ja jos ei noi lentävät pikkuötökät kohta lopu, (niitä pyörii jo tässä koneen näytölläkin!) niin nuakin chiliruukut lentävät takaisin parvekkeelle. =)
