Rannoillakin on jo sulaa.
Kivet ja pohja näkyvät.
Jos odotat oikein hiljaa
voit nähdä komean hauen,
jään läpi kevättä tähyilemässä.
Keskemmältä jää on ikäänkuin marmoroitunut.
Kuin Michelangelon marmoripaasi,
joka odottaa muokkaamista...
Mutta tämä marmori on hyvin haurasta.
Niin pelottavan haurasta...
Siihen ei saisi yhtään Daavidia veistettyä.
Kuin korkeintaan hetkeksi...
Kuvajaiseksi.
Silti jäälle yhä mennään...
Ja lehdistä luetaan suru-uutisia:
Kokenut kalastaja hukkui.
Pariskunta vajosi jäihin.
.
