Vihattu & rakastettu voikukka & biodiversiteetti

 

 

 "Rohkea ihminen sallii voikukkien kasvaa pihansa nurmikoilla. Pikkuhiljaa leviää asenne, että huolettomasti hoidettu puutarha on kaunis ja tarpeen eikä merkki siitä, että kodissa oltaisiin rappiolla. " kirjoittaa Maria Kesti ihanasti Meillä kotona lehden artikkelissa Rakastu voikukkaan.  "Monet luulevat voikukkia yhdeksi lajiksi, mutta todellisuudessa kyse on suuresta lajiryhmästä: Suomessa on noin 500 voikukkalajia!" Kuka olisi arvannut! 

 Entä tiesitkö, että yksittäinen voikukka onkin monen kymmenen tai jopa useamman sadan pienemmän kukan muodostama kukinto?

Olet ehkä joskus puhaltanut voikukan siemeniä, niitä pieniä laskuvarjohyppääjiä, ilmaan tuulen kuljetettavaksi. Runsas siementuotto johtuu siitä, että se kukinto, mykerö, koostuu monesta kukasta ja siemenet, pähkylät, syntyvät näihin kaikkiin.

Voikukat lisääntyvät yleensä apomiktisesti eli ilman pölytystä, vaikka voikukan mykerön kielimäisissä kukissa onkin sekä heteet että emit./Keskisuomalainen/Luonnossa palsta

Minä tiedän joukon ihmisiä, joiden on pakko kaivaa kontusillaan nurmikoltaan yksi kerrallaan metallisella työkalulla voikukat pois juurineen... Ja voi tavaton sitä marmatusta, jos kasvi ei lähtenytkään ihan kokonaisena, vaan juuri otti ja katkesi siinä kovakouraisessa käsittelyssä. Polvethan näiltä keltaisten kukkien vihaajilta vaan turhaan voikukkasodassa menevät. Ja jos paljain käsin kasvia nyhtävät, jäävät kämmenetkin ihan ruskeiksi. Voikukan viime kostoksi. 

  Jokainen voikukan osa on hyödyllinen: juuri, lehdet, kukka. Jokainen kasvinosa tarjoaa ainutlaatuisia makuja ja ravitsemuksellisia etuja. Sitä voidaan käyttää elintarvikkeisiin, rohtoihin ja sekä perinteisesti värjäämiseen...  

 

 Voikukan kukinta on tärkeää  ensimmäisille pölyttäjille, kun siihen aikaan ei oikein kasva muita kukkia. Onneksi voikukkia löytyy niityiltä ja tienpenkoilta edes hetken aikaa, kunnes muitakin kukkia ja mettä on tärkeiden pölyttäjien saatavilla. Niin, että jos et kestä niitä keltaisia kukkia ja myöhemmin hallavaisia palleroisia nurmikollasi niin se sinulle suotakoon. Kasvaa niitä myös muualla. 

 

 

 

 Tiedän myös heitä, jotka ihan odottamalla odottavat sitä toukokuun keltaista hetkeä, kun voivat pukea kumisaappaat jalkoihinsa, ottaa mukaansa korinsa, ämpärinsä ja kaikkea mahdollista, johon voivat kerätä puhtailta niityiltä keltaisia aurinkoja, miettien onnellisina jo siinä vaiheessa, mitä kaikkea niistä saavatkaan aikaan. Kotona he kuvaavat aarteensa someen ja saavat kommentteja puolesta ja vastaan tai jopa huvittuneisuutta, mutta he eivät välitä, vaan ovat onnellisia saamastaan saaliista.  

Toisen rikka 

voi olla 

toiselle kukka 

- Una Reinman 

Kaikille takuulla on tuttua käyttää nuoria voikukanlehtiä salaatteihin muiden villien kasvien ja yrttien kanssa. 

Tiesitkö, että voikukkien kukinnoista voi tehdä vaikkapa keväistä juomaa, niin kuin tässä Martat ovat tehneet ja voikukkasimaa? Tässä  Hesarin ohje vähän suurempaan voikukkasima erään. 

Ja tässä Ihan Tolalta ohje voikukkasiirappiin eli vegaaniseen hunajaan.

 

Monet tietävät, miten kahvia rakastavat suomalaiset keittivät sotien pula-aikoina kahvinkorviketta joka saattoi olla tehty voikukan juurista. Ja itse asiassa vieläkin jotkut keräävät juuria nimenomaan voikukkakahviin! Tässä esimerkkinä Yrttikaapin voikukkakahviohje.

Onko voikukkaa ja nokkosta turvallista kerätä syötäväksi? 

Ihan Tolalta

Yrtti kaapista 

Meillä kotona 

Kotona  

Martat  

Hesari 

   

 

 

Voikukat muuttuvat
vanhoina uusiksi asioiksi
Toivomuspuhalluskukiksi
Pitää muistaa toivoa
ennen kuin puhaltaa


- Una Reinman

Vanhempia voikukkapostauksia 

mm täällä sekä täällä...

 

 

 

Tänään on luonnon monimuotoisuuden päivä 

International Day for Biological Diversity

Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta sekä tehdä tutuksi ympäristönsuojelua, kestävää luonnon hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa.

Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä, tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Maapallon elinympäristöt ovat kehittyneet miljardien vuosien aikana ja mahdollistavat tällä hetkellä noin 1,75 miljoonan tunnetun eliölajin elämän. Luonnon monimuotoisuutta on myös suojeltava, ennen kaikkea ihmisen toimien seurauksilta. Panostamalla kestävään kehitykseen varmistamme luonnon monimuotoisuuden säilymisen myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2019 julkaistun YK:n raportin mukaan jopa miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Yhdenkin lajin katoamisella voi olla ravintoketjun kautta kauaskantoinen vaikutus ekosysteemiin. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Biodiversiteettikato voi johtaa koronaviruksen kaltaisten eläinperäisten sairauksien lisääntymiseen. /Suomen YK-liitto

Teemapäivän kotisivu

#InternationalDayforBiologicalDiversity




🌍