8.4.2021

Suomen kieltä on puhuttu yli 6000 vuotta

 

 


 


 On kyllä olemassa suomen kielellä kirjoitettua tekstiä jo ennen Agricolaakin, mutta hän kirjoitti 1500-luvulla niin innokkaasti ja runsaasti julkaisuja sen ajan suomeksi, että jälkipolvi on armoitetusti merkinnyt hänet historiankirjoihin suomen kirjakielen (huom) yhdeksi luojaksi! 

 On otettava huomioon sekin seikka, että Suomi oli maana tuohon aikaan länsinaapurin valtaama, eikä maassamme sallittu edes puhuttavan kansan omalla kielellä, vaan kaikenlaisen kanssakäymisen olisi pitänyt tapahtua ruotsiksi. 

Muutamat sitkeät esi-isämme uurastivat suomen kielen edestä, kaiken uhallakin. Kiitos heille siitä, ettei oma kaunis kielemme näivettynyt ja kadonnut, vaan vahvistui, kehittyi, kukoisti ja elää vahvana edelleen, vuosituhansine perinteineen. 

Kiitos erityisesti teille, rehtori, pappismies ja piispa Mikael Agricola, suuresta työstänne suomen kielen hyväksi. 

9.4. on Mikael Olavinpojan, l. Michael Agricolan, eli Mikael Agricolan,  (n. 1510 - 9.4.1557) kuolinpäivä, vaikka yleensä henkilön kunniaksi juhlitaan tämän syntymäpäivänä. Syynä tähän on se, ettei Agricolan tarkka syntymäaika ole tiedossa. 

Mikael Olavinpoika oli jo poikana ilmeisen tiedonhaluinen ja lahjakas. Hänen ensimmäinen opettajansa, Pernajan seurakunnan kirkkoherra, taivutti vanhemmat lähettämään pojan 1510-luvun lopulla Viipuriin latinankouluun. Opinkäynti oli tuohon aikaan vain muutamien etuoikeus. Siihen vaadittiin aina varakkaita vanhempia, luontaista kykyä ja kirjasivistyneiden miesten suosituksia. 

Viipurissa Mikael Olavinpoika otti sukunimekseen isänsä ammatin mukaan Agricola, (lat. ’maanviljelijä’) 




Agricola kirjoitti suomeksi mm. Aapiskirjan, Abckiria (1543) 
ja suomensi Uuden testamentin, Se Wsi Testamenti, 1548.
 Hän kirjoitti yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua, vain kymmenessä vuodessa.   

 

Agricolan sitaatteja: 

"Kyllä se kuulee Suomen kielen, 
joka ymmärtää kaikkein mielen."
 
"Niin kuin tähdet saavat taivaan loistamaan
ja niin kuin kukat ja yrtit tekevät
maan silmälle suloiseksi."  
 


Mikael Agricolan päivä tuli kalenteriin vuonna 1960, ja vuodesta 1980 lähtien se on merkitty myös liputuspäiväksi, jollaiseksi se olikin jo vakiintunut.


Vuonna 1978 Agricolan päivä sai lisämääreen
suomen kielen päivä.

 

Lähde Wikipedia

Lainaukset: Mikael Agricola/ Wikisitaatit 

********




 
Puolukan- ja kauran makuinen Agricolaleivos 
julkistettiin 9.4.2014. 
 

Tee jo tänään jääkaappiin
niin voit huomenna juhlistaa kahvin
ja leivoksen kera Agricolan päivää.
 
 

Agricolaleivos

10 :lle 


Pohja

200 g kaurakeksejä
90 g voita 


Puolukkamousse

1 dl maitoa
1 dl kermaa
3/4 dl sokeria
3 kpl keltuaisia
3 kpl liivatetta
2,5 dl puolukkasurvosta
2 dl kermavaahtoa 


Puolukkakiille

1 dl vettä
1 dl sokeria
1 rkl tärkkelyssiirappia/hunajaa
2,5 dl puolukkasurvosta
2 kpl liivatetta 



Murskaa keksit ja lisää sulatettu voi. Sekoita.
Painele muruseos kulhon/kakkumuotin pohjalle.


Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Kuumenna maito, kerma ja sokeri kattilassa kiehuvaksi. Lisää kuumaa seosta vähän kerrallaan keltuaisten joukkoon. Kaada keltuaisseos takaisin kattilaan ja kuumenna varovasti 82-asteiseksi (kunnes on vähän saostunut). Vältä seoksen keittämistä, muuten tulee siitä rakeinen. Kaada seos siivilän läpi toiseen astiaan. Lisää kuumaan seokseen valutetut liivatteet. Anna seoksen jäähtyä. Lisää siihen puolukkasurvos ja kääntele nuolijalla varovasti pehmeä kermavaahto moussen joukkoon. Kaada mousse kakkuvuokaan ja anna asettua jääkaapissa muutama tunti. 

Liota liivatteita kylmässä vedessä noin 20 min. Keitä vesi, sokeri ja tärkkelyssiirappi. Anna seoksen jäähtyä noin 50-asteiseksi. Lisää valutettu liivate ja varmista, että se liukenee lämpimään nesteeseen. Lisää puolukkasurvos. Lisää kiille varovasti kakun päälle. Laita kakku jääkaappiin hyytymään.

Koristele punaherukoilla, puolukoilla tai karpaloilla. 

 

Kuva & resepti Piplia.fi

 

*****************

 

 






Huomenna on siis liputuspäivä,
mutta liehuuhan lipputangossa lippu
myös tänään, 8.4.2021, koska vietetään
kansallista Romanipäivää,
ja Suomessa

 Romanien kansallispäivää

 

Hyvää kansallispäivää Teille romanit!  

 

 PS: 

En kyllä nähnyt lippuja saloissa... :( 



 

 

 

 


10 kommenttia:

  1. Oli tosi kiinnostavaa lukea Mikael Maanviljelijästä! :) Voi kun taas pääsisi aikakoneella kurkistelemaan hänen elämäänsä!

    VastaaPoista
  2. Kaaleet kiittää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 💗💗💗💗💗
      Una niijaa
      💗💗💗💗💗

      Poista
  3. Kiitos näistä,"merkkipäivien/liputuspäivien "tieddoista,moni asia menis ohi tietämättä:)
    Mukavaa loppuviikkoa!,Una!🤗💙🤍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa! 💗

      Minä olen kiinnostunut kaikesta tämmöisestä... 😁

      Kiitos, samoin sinulle, Liisa!


      Poista
  4. Hyvä Suomi! 🇫🇮

    T. Anne

    VastaaPoista
  5. Justiinsa kysyin tänään mieheltä,, että miks nyt liputetaan?...olisihan mun pitänyt se tietää, kun tyttäreni on äidinkielenopettaja, hö!
    Pitäisi varmaan noita liputuspäiviä vähän enemmän tarkkailla ja verestää muistiani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tässä oli kaksi liputuspäivä peräkkäin, ensin torstaina kansallinen Romanipäivä, joka Suomessa on Romanien kansallispäivä jolloin olisi syytä nostaa lippu salkoon. Mutta ainakaan täällä Keravalla ei torstaina lippuja näkynyt... :(

      Täällä oli lippuja saloissa kyllä sitten eilen, perjantaina, suomen kielen ja Agricolan kunniaksi.

      Tosin jotkut luulevat Agricolan jopa luoneen suomen kirjakielen, mikä suinkaan ei ole totta...



      Poista


♥ Kommentoi tähän jotakin. ♥