Tämä oli punaisten ruusujen vihoviimeinen kukka...
Ostin aikoinaan maaliskuussa itselleni syntymäpäiväruusuja Alepasta. Se oli sellainen edullinen muutaman euron pakkaus jonka nappasin mukaani kotimatkalla terveyskeskuksesta kotiin saapuessani.
-Pitihän se itselleen keksiä jokin palkka siitä, että omana syntymäpäivänään on joutunut tk:een.Ruusut kukkivat terhakasti viikon verran ja alkoivat sitten tummua terälehtiensä reunamilta mutta muuten kukat olivat yhä komeat.
Niinpä katkoin lyhyemmiksi ne kukat, jotka saattoi säilyttää ja tökkäsin kokeeksi ja koristeeksi ne multaan saviruukkuun lasitetulle parvekkeelle ja annoin niille vettä...
Siinä kävi sillai hassusti että ne ihmeruusujen pätkät juurtuivat ja keväällä alkoivat kasvaa ja tehdä nuppuja ja niinpä annoin niiden olla siinä samassa saviruukussa ja ne kasvattivat yhteensä parikymmentä ihanaa ruusua ilokseni. =)
Keskimmäinen kävi hoitamassa niitä sillaikaa kun olimme kesällä mökillä...
Tässä eräs niistä ikiomista ruusuistani, kuvattuna pikkukodissamme heinä/elokuussa, jotka ammoin maaliskuussa olin ostanut... =D
Veimme ruusuruukun mökille viimeksi siellä käydessämme ja istutin nämä ihmeruusut mökkipihaan.
Pidän salaa peukkuja että ne ovat ensi keväänäkin vielä hengissä, elleivät sen seudun monituiset peurat syö niitä...