11.8.2016
Omenasatoa odotellessa
Labels:
Elokuu,
Ihan pihalla,
omena,
omenahillo,
omenapuu,
puu,
puutarharakkaus,
Puutarhassa,
Slowlife,
Syksy,
Syksyn satoa
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Apua, kuinka noin kauniin kodin voi laittaa myyntiin? Katselin ennen ja jälkeen kuvia ja olivatkin kuin täysin eri taloista! Todella suurtöinen on remonttirupeamanne ollutkin! Aiotteko hankkia toisen remontoitavan kohteen kunnostettavaksenne? Kyllä kannattaisi, kohteita varmasti täällä suomenniemellä olisi riittämiin. Olette tehneet hyvää työtä. Kyllä tuossa talossa nyt kelpaa elellä. Ennen-kuvat olivat aika karua katsottavaa.
Eve
=D Kiitos ihana Eve. =)
Ihan salaa olen toivonut että JOKU hoksaisi verrata kuvia
ja sanoa jotain nättiä. Kiitos siulle siis tästä.
Mun sielu saa lääkitystä kun joku sanoo jotta jotain ois tehty nätisti ja hyvin.
- Ja lisäksi puhuu/kirjoittaa monikkomuodossa...! Kiitos siitäkin! =D
Olihan se urakkaa. Viime kesän remontti oli kaikkein kauhein.
Onneksi sekin on takanapäin.
Minä kirjoitin remonttiblogiakin (ehditkö huomata?) mutta aina sinne ilmaantui ikävää roskapostia niin kovin että suljin sen. Monesti.
Siellä oli vieläkin karumpia otoksia.
Siellä vuodatimme hikeä, verta ja joskus kyyneleitäkin tämän remontin vuoksi.
En kyllä voi sanoa että ei koskaan, koska koskaan ei tiedä mitä maailma tuo eteen.
Eli ei sitä tiedä vaikka joskus elvyttäisimme jonkun toisenkin talon... =D
Koskaan ei voi sanoa ei koskaan...
Lähetä kommentti